Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

VÄITÖKSET

Erpo Pakkala, 22.9.2011, 9:37

Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

Lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä on merkittävä riski sairastua Alzheimerin tautiin, jos heillä havaitaan positroniemissiotomografiassa (PET) amyloidiproteiinikertymiä aivokuorella.

LL Jaana Koivusen väitöstutkimuksessa 59 prosenttia lievästi muistihäiriöisistä sairastui Alzheimerin tautiin kahden vuoden seurannan aikana. Heillä tapahtumamuistissa ja toiminnanohjauksessa tapahtui selkeää heikentymistä.

Ei-sairastuneiden henkilöiden kohdalla sen sijaan ei heikentymistä juurikaan tapahtunut. Lähtötilanteessa ei eroja tapahtumamuistissa tai toiminnanohjauksessa ollut havaittavissa ryhmien välillä.

Merkittävää oli, että Alzheimerin tautiin sairastuneilla ei amyloidikertymä enää lähtötilanteen jälkeen kovinkaan paljon lisääntynyt. Sen sijaan osalla henkilöistä, jotka eivät sairastuneet, amyloidikertymä lisääntyi huomattavasti

Koivusen havainto vahvistaa olettamusta, että amyloidiproteiinin kertyminen aivokuorelle alkaa jo varhain, jopa useita vuosia ennen Alzheimerin taudin kliinisiä oireita. Tällä on merkitystä, jos uusilla lupaavilla lääkehoidoilla pystyttäisiin vaikuttamaan Alzheimerin taudin syntypatologiaan ja tätä kautta estämään taudin eteneminen.

PET-kuvantamista voisi käyttää enemmänkin

Koivunen havaitsi myös, että PIB-PET-tutkimus oli herkempi menetelmä lisääntyneen amyloidikertymän havaitsemisessa verrattuna aivoselkäydinnesteen amyloidimääritykseen, jota käytetään myös kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa.

PET-kuvantamista käytetään muistihäiriöiden diagnostiikassa sen hyödyistä huolimatta vain rajallisesti, mikä johtuu pitkälti tutkimusmenetelmän korkeasta hinnasta. PET-tutkimuksessa käytettävien isotooppimerkkiaineiden hajoamisaika on lyhyt ja niiden valmistamiseksi tarvittava kiihdytin on kallis. Erityisesti PIB-merkkiaineella tehty PET-kuvantaminen on tällä hetkellä pääsääntöisesti ainoastaan tutkimuskäytössä johtuen hiili-leimatun merkkiaineen lyhyestä hajoamisajasta.

– Kehitteillä on uusia pidemmän puoliintumisajan omaavia merkkiaineita, mikä mahdollistaa PET-tutkimusten laajemman käytön tulevaisuudessa, Koivunen sanoo.

Koivunen väittelee 23.9. 2011 Turun yliopistossa.

via mediuutiset.fi

Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

VÄITÖKSET

Erpo Pakkala, 22.9.2011, 9:37

Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

Lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä on merkittävä riski sairastua Alzheimerin tautiin, jos heillä havaitaan positroniemissiotomografiassa (PET) amyloidiproteiinikertymiä aivokuorella.

LL Jaana Koivusen väitöstutkimuksessa 59 prosenttia lievästi muistihäiriöisistä sairastui Alzheimerin tautiin kahden vuoden seurannan aikana. Heillä tapahtumamuistissa ja toiminnanohjauksessa tapahtui selkeää heikentymistä.

Ei-sairastuneiden henkilöiden kohdalla sen sijaan ei heikentymistä juurikaan tapahtunut. Lähtötilanteessa ei eroja tapahtumamuistissa tai toiminnanohjauksessa ollut havaittavissa ryhmien välillä.

Merkittävää oli, että Alzheimerin tautiin sairastuneilla ei amyloidikertymä enää lähtötilanteen jälkeen kovinkaan paljon lisääntynyt. Sen sijaan osalla henkilöistä, jotka eivät sairastuneet, amyloidikertymä lisääntyi huomattavasti

Koivusen havainto vahvistaa olettamusta, että amyloidiproteiinin kertyminen aivokuorelle alkaa jo varhain, jopa useita vuosia ennen Alzheimerin taudin kliinisiä oireita. Tällä on merkitystä, jos uusilla lupaavilla lääkehoidoilla pystyttäisiin vaikuttamaan Alzheimerin taudin syntypatologiaan ja tätä kautta estämään taudin eteneminen.

PET-kuvantamista voisi käyttää enemmänkin

Koivunen havaitsi myös, että PIB-PET-tutkimus oli herkempi menetelmä lisääntyneen amyloidikertymän havaitsemisessa verrattuna aivoselkäydinnesteen amyloidimääritykseen, jota käytetään myös kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa.

PET-kuvantamista käytetään muistihäiriöiden diagnostiikassa sen hyödyistä huolimatta vain rajallisesti, mikä johtuu pitkälti tutkimusmenetelmän korkeasta hinnasta. PET-tutkimuksessa käytettävien isotooppimerkkiaineiden hajoamisaika on lyhyt ja niiden valmistamiseksi tarvittava kiihdytin on kallis. Erityisesti PIB-merkkiaineella tehty PET-kuvantaminen on tällä hetkellä pääsääntöisesti ainoastaan tutkimuskäytössä johtuen hiili-leimatun merkkiaineen lyhyestä hajoamisajasta.

– Kehitteillä on uusia pidemmän puoliintumisajan omaavia merkkiaineita, mikä mahdollistaa PET-tutkimusten laajemman käytön tulevaisuudessa, Koivunen sanoo.

Koivunen väittelee 23.9. 2011 Turun yliopistossa.

via mediuutiset.fi

Turvahälytysjärjestelmä vahnukselle.

Yhä useampi vanhus käyttää perinteistä turvapuhelinta tai hyvinvointiranneketta kotona selviytymisen tukena. Vanhusten ja omaisten tiedontarvetta ei tule vähätellä, kun turvahälytysjärjestelmä otetaan käyttöön. Hyvä ohjaus motivoi käyttämään hälytysjärjestelmää tarkoituksenmukaisesti. Asiasanat: hyvinvointiranneke, turvapuhelin, ohjaus, vanhus

Useat kotona ja palvelutaloissa asuvat vanhukset käyttävät turvahälytysjärjestelmää päivittäisen selviytymisen tukena. Turvahälytysjärjestelmällä tarkoitetaan turvalaitteen ja siihen liittyvän sosiaalisen palvelun, valvonnan, avun ja hoivan yhdistelmää. Turvahälytysjärjestelmän avulla pyritään ennaltaehkäisemään vakavia terveydellisiä haittoja ja vähentämään onnettomuuksista johtuvia kielteisiä seurauksia sekä lisäämään vanhuksen turvallisuuden tunnetta ja omatoimisuutta. (Törmä ym. 2001.)

Puolangalla ja Sotkamossa selvitettiin opinnäytetyön avulla vanhusten ja heidän omaistensa näkemyksiä turvahälytysjärjestelmistä (Vahtola 2004). Artikkeli perustuu opinnäytteenä tehtyyn tutkimukseen ja siihen liittyneeseen kenttätyöhön, jossa tutkija tapasi 55 yli 65-vuotiasta kotona tai palvelutalossa asuvaa vanhusta. Vanhusten omaisilta tiedonkeruu tapahtui postitse lähetetyllä kyselylomakkeella. Kotihoidon henkilökunnan näkemyksiä turvahälytysjärjestelmistä ei tutkimuksessa selvitetty.

Hyvinvointiranneke vai perinteinen turvapuhelin?

Turvahälytysjärjestelmä on aina suunniteltava yksilöllisesti vanhuksen tarpeita vastaavaksi. Hälytysjärjestelmän tarpeen tulisi lähteä ensisijaisesti vanhuksesta itsestään, ei hoitohenkilökunnan tai omaisten tarpeista. Tällöin vanhus on myös motivoitunut järjestelmän käyttöön. Tutkimuksessa omaiset korostivat kotihoidon henkilökunnan ammattitaitoa, kun pohditaan, sopisiko vanhukselle paremmin perinteinen turvapuhelin vai hyvinvointiranneke. Osa omaisista olisi halunnut osallistua vanhuksen turvahälytysjärjestelmää koskevaan päätöksentekoon.

Perinteinen turvapuhelin edellyttää vanhukselta kykyä arvioida oma tilanteensa ja tarvittaessa hälyttää apua. Vivagoâ-hyvinvointiranneke taas ei välttämättä edellytä käyttäjältään mitään aktiivisia toimenpiteitä. Hyvinvointiranneke on ranteessa pidettävä turvalaite, joka seuraa jatkuvasti kantajansa vireystilaa ja lähettää siitä tietoja tukiasemaan. Kun vireystila poikkeaa käyttäjälle tavanomaisesta, ranneke lähettää automaattisen hälytyksen tukiaseman välityksellä hälytyksen vastaanottajalle. Vastaanottaja voidaan määrittää yksilöllisesti.

Hyvinvointiranneke rekisteröi ja tallentaa käyttäjänsä normaalin vireystilan neljän ensimmäisen käyttövuorokauden aikana mittaamalla mikro- ja makrotason liikettä sekä ihon lämpötilaa. Järjestelmä lähettää automaattisen ”Poikkeava vireystila” -hälytyksen, mikäli se havaitsee vanhuksen olleen liikkumaton yli 30 minuuttia päivällä tai noin 60 minuuttia yöllä normaalia pidempään. Jos vanhus on liikkunut hyvin vähän päivällä 3–5 tunnin aikana, järjestelmä lähettää automaattisesti ”Passiivisuus”-hälytyksen. Hyvinvointirannekkeen automaattisia hälytystoimintoja voidaan valita yksilöllisesti vanhuksen tarpeen mukaan. Aktiivisuustason seuranta ja hälytykset toimivat vain noin 20–30 metrin päässä tukiasemasta. Lisäksi hyvinvointiranneke tarvitsee toimiakseen jatkuvan ihokosketuksen.

Hyvinvointiranneketta käyttävän vanhuksen aktiivisuustasoa voidaan haluttaessa seurata myös graafisen aktiviteettikäyrän avulla. Aktiviteettikäyrä antaa tietoa esimerkiksi vanhuksen päivärytmistä sekä yöunen kestosta ja laadusta. Hyvinvointirannekkeeseen voidaan lisäksi liittää erilaisia lisälaitteita, kuten kulunvalvonta ja muistuttava lääkekiekko.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointiranneketta arvostivat ne vanhukset, joilla oli ollut kaatumisia, pyörtymisiä tai muistihäiriöitä. Erityisesti omaiset, joiden hoidettavalla vanhuksella oli ollut kaatumisia tai vanhus sairasti insuliinihoitoista diabetesta, kokivat turvahälytysjärjestelmän yleensä ottaen hyväksi. Joillekin dementoivaa sairautta sairastaville taas turvahälytysjärjestelmän merkkivalot aiheuttivat pelkoja.

Vanhukset suhtautuivat eri tavoin hyvinvointirannekkeeseen liittyvään valvontaan. Osa ranneketta käyttävistä koki, että laitteeseen liittyi kielteistä valvontaa tai laite loukkasi yksityisyyttä ja rajoitti elämää. Toisaalta osa vanhuksista näki tärkeäksi, että kotihoidon henkilökunta sai enemmän tietoa heidän voinnistaan hyvinvointirannekkeen avulla.

Osa vanhuksista koki virhehälytysten vähentyneen, kun he olivat vaihtaneet perinteisen turvapuhelimen hyvinvointirannekkeeseen. Hyvinvointirannekkeen hälytysnappi oli jäykempi ja rannekkeen muoto kellomaisempi, joten virhehälytyksiä ei ehkä tapahtunut niin helposti. Hyvinvointiranneke oli vanhusten mielestä isokokoinen, mutta sen kellomainen muoto koettiin hyvänä. Toisaalta rannekkeen rannekeosa koettiin epämiellyttäväksi, koska laite tarvitsee toimiakseen tiiviin ihokontaktin. Ranneke aiheutti osalle vanhuksista mustelmia ja turvotusta. Perinteisen turvapuhelimen ranneke oli vanhusten mielestä kutittava ja helposti löystyvä. Toisaalta positiivista oli, ettei ranneke puristanut.

Perinteinen turvapuhelin soveltui hyvinvointiranneketta paremmin niille vanhuksille, jotka eivät pystyneet tai halunneet pitää ranneketta ranteessa. Vanhuksilla, joilla käsien voima oli heikko, hälytyksen tekeminen onnistui helpommin painamalla perinteisen turvapuhelimen hälytysnappia esimerkiksi pöytää tai apuvälinettä vasten. Ranteessa jatkuvasti pidettävä hyvinvointiranneke saattoi myös haitata vanhusten pukeutumista tai apuvälineiden käyttöä.

Ohjauksessa liikkeelle vanhuksen tarpeesta

Vanhuksilla voi olla ennakkoluuloja ja pelkoja turvahälytysjärjestelmää kohtaan, eivätkä kaikki ole tottuneet käyttämään teknologiaa. Haasteeksi nouseekin vanhusten hyvä perehdyttäminen turvahälytysjärjestelmään, jotta heillä olisi myös edellytykset käyttää laitteita hyväkseen. Ohjauksessa tulisi lähteä liikkeelle vanhuksen tarpeista. Huomiota ei tulisi heti suunnata laitteeseen ja sen toimintaperiaatteisiin, koska silloin vanhukselle voi syntyä heti ennakkoluulo laitteen monimutkaisuudesta. (Mäki 2000.)

Perustietoa havainnollisesti ja konkreettisesti

Vanhukset haluavat perustietoa laitteen toiminnasta ja sen toiminta-alueesta. Hälytyksen teon opastuksen lisäksi on hyvä mainita, että hälytykseen tarvitaan puhelinverkko.

Vanhukset haluavat tietää, mihin ja kenelle hälytys konkreettisesti menee. Heille tulee kertoa, jos hälytyksen vastaanottoja vaihtelee eri vuorokaudenaikoina. Lisäksi on tärkeää kertoa, kuinka nopeasti apu saapuu paikalle ja mihin ensisijaisesti otetaan yhteyttä, jos kyseessä on äkillinen sairauskohtaus (Pekkarinen 2003).

Vanhukset haluavat tietoa turvahälytysjärjestelmän vedensiedosta. Valitettavasti nykyiset turvahälytysjärjestelmät tulee ottaa pois ranteesta suihkun tai saunan ajaksi. Hyvinvointirannekkeen tukiasema lähettää automaattisen hälytyksen puolen tunnin kuluttua rannekkeen riisumisesta, jos ranneketta ei ole laitettu takaisin käteen. Painamalla tukiaseman nappia voi hälytyksen lähtemisaikaa pidentää tunnilla.

Vanhukset pelkäävät tarpeettomia hälytyksiä

Vanhukset pelkäävät, että turvahälytyslaitteen rannekkeen nappi osuu johonkin arkisten askareiden aikana ja tekee tarpeettoman hälytyksen. Tämä voi johtaa siihen, ettei turvahälytyslaitetta pidetä lainkaan ranteessa. Vanhuksia tuleekin rohkaista turvahälytysjärjestelmän käyttöön ja mahdollisiin tarpeettomiin hälytyksiin on suhtauduttava ymmärtäväisesti. Hyvinvointiranneketta käyttävä vanhus voi itse perua tarpeettoman hälytyksen painamalla tukiaseman stop-painiketta.

Tutkimuksessa ilmeni, että perinteistä turvapuhelinta käyttävistä vanhuksista vain 44 % piti turvapuhelinta ranteessa. Hyvinvointiranneketta käyttävillä vanhuksilla taas laite oli ranteessa yhtä vanhusta lukuun ottamatta. Ilmiötä selittää osaltaan hyvinvointirannekkeeseen liittyvä tiivis valvonta – hyvinvointiranneke lähettää tiedon kotihoidon henkilökunnalle myös rannekkeen pois ottamisesta.

Mihin vanhus voi ottaa yhteyttä?

 Vanhusten tulee tietää, mistä he kysyvät neuvoa, jos heillä on ongelmia turvahälytysjärjestelmän kanssa. Vastaukseksi ei riitä, että neuvoja saa kotihoidon henkilökunnalta, vaan vanhukset toivovat konkreettisia puhelinnumeroita.

Vanhuksia askarruttaa myös se, mistä he tietävät laitteen toimivan. Kotihoidon henkilökunta voi tehdä tarvittaessa yhdessä vanhuksen kanssa koehälytyksen. Lisäksi hyvinvointirannekkeen käyttäjälle voi kertoa, että kotilaitteessa kuuluu jatkuvasti palaa vihreä merkkivalo ja että laite valvoo automaattisesti omaa toimintaansa.

Vanhukset tarvitsevat konkreettisia toimintaohjeita siitä, miten heidän tulee toimia, jos he lähtevät pois kotoaan. Heille voidaan esimerkiksi kertoa, että ranneke on hyvä jättää kotiin ja kaikki johdot voi jättää paikoilleen. Hyvinvointiranneketta käyttävän vanhuksen olisi hyvä kertoa poissaolostaan kotihoidon henkilökunnalle. Muuten hyvinvointiranneke lähettää henkilökunnalle ilmoituksen yhteyden katkeamisesta, mikä aiheuttaa turhia tarkistuksia ja yhteydenottoyrityksiä.

Tietoa kustannuksista, ohjausta omaisille

Vanhukset haluavat tietoa turvahälytysjärjestelmiin liittyvistä kustannuksista. Vanhuksille tulee kertoa, mitä kuukausimaksuun sisältyy ja joutuvatko he maksamaan tarpeettomista hälytyksistä. Heitä tulee myös ohjata turvahälytysjärjestelmään liittyvän laskun tulkitsemisessa.

Tutkimuksessa ilmeni, että omaisten saama ohjaus turvahälytysjärjestelmästä oli ollut vähäistä. Omaiset ovat tärkeitä tukihenkilöitä vanhuksille, joten myös heidän ohjaukseensa tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Omainen voi esimerkiksi rohkaista vanhusta käyttämään turvahälytysjärjestelmää ja pitämään ranneketta ranteessa.

Ohjeiden kertaaminen tarpeellista

Kun vanhus ottaa käyttöönsä turvahälytysjärjestelmän, hänen kanssaan tulee käydä perusasiat rauhallisesti läpi. Vanhukset toivovat, että asiat käytäisiin uudelleen läpi, kun laite on ollut käytössä jonkin aikaa. Lisäksi heille on tärkeä lyhyt kirjallinen toimintaohje, niin sanottu huoneentaulu, ja muut kirjalliset ohjeet, joista asioita pystyy tarvittaessa kertaamaan. Puolangalla ja Sotkamossa tehtiin myös vanhusten tarpeiden pohjalta paikallinen ohje erityisesti hyvinvointirannekkeen käyttäjille. Todennäköisesti tulevaisuudessa myös vertaiskouluttajien käyttö tulee lisääntymään.

Hyvään ohjaukseen kannattaa panostaa, sillä se motivoi vanhusta käyttämään turvahälytysjärjestelmää tarkoituksenmukaisesti.

Lähteet

Mäki O. 2000. Elämänlaatu ja teknologia - esimerkkinä multimediasovellus. Teoksessa: Topo P. (toim.) Teknologia, etiikka, dementia -seminaariraportti. Aiheita monistesarja 18/2000. Stakes, Helsinki.

Pekkarinen S. 2003. Ikääntyvä ihminen turvapuhelinpalvelujen asiakkaana. Teoksessa: Serkkola A. (toim.) Turvapuhelin palvelut ikääntyvän ihmisen elinympäristössä. Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus. Markprint, Lahti.

Törmä S., Nieminen J. & Hietikko M. 2001. Ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevan teknologian arviointi käyttäjänäkökulmasta. Turvahälytysjärjestelmät. Tulevaisuusvaliokunta Teknologian arviointeja 7. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2001.

Vahtola M. 2004. Hyvinvointiranneke. Kotona asuvien vanhusten ja heidän omaistensa näkökulma. Pro gradu -tutkielma. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulun yliopisto.

via sairaanhoitajaliitto.fi

UKK-instituutti - Suomalaisten terveysliikunta 2010

Liikkumisen lisääminen vaatii muutoksia ihmisten arkeen

 

Mediatiedote 28.4.2011

Riittämättömän liikkumisen vuoksi menetetään valtavasti liikunnan mahdollistamia terveyshyötyjä. Suomessa työikäisistä vain runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu enää muutama prosentti ikäryhmästä. Valtakunnantason poliittisilla ratkaisuilla olisi kuitenkin mahdollista lisätä liikkumista — esimerkiksi autoilua suosiva työmatkojen veroetu voitaisiin muuttaa pyöräilyä suosivaksi.

Kyselyjen mukaan noin puolet työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suosituksen mukaisen määrän kestävyysliikuntaa. Mutta vain joka kymmenes harjoittaa myös lihaskuntoaan suositusten mukaisella minimitasolla. Työurien pidentämisestä toivottua tuottavuuden nousua ei välttämättä saavuteta, koska eläkeikää lähestyvien suomalaisten toimintakykyä heikentävät tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet lisääntyvät entisestään lähivuosina. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat jo nyt eniten työstä poissaoloja ja ne ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Erityisenä haasteena on liikkumattomien suuri määrä, heitä on noin viidesosa työikäisistä. Arkielämä on muuttunut yhä passiivisemmaksi ja istumiseen käytettävä aika on lisääntynyt.  Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että liikkumattomuus aiheuttaa yli neljänneksen tyypin 2 diabeteksesta.

Liikunnan määrä vähenee Suomessa jo aikuisiän kynnyksellä. Lähes puolet 11-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 15-vuotiaista enää vähemmän kuin joka viides. Kun työikäisistä vähän useampi kuin joka kymmenes täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan, niin eläkeikäisten kohdalla tavoitteeseen pääsee vain muutama prosentti.

UKK-instituutin kokoama katsaus Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut katsauksen kirjoittamista ja se julkaistaan 28.4.2011 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ministeriön julkaisusarjassa.

Katsauksessa kuvataan suomalaisten liikkumisen määrää ja riittävyyttä elämänkaaren eri vaiheissa ja se on yhteenveto aktiivisuuden kehittymisestä viime vuosikymmenien aikana. Liikunta-aktiivisuutta seurataan Suomessa useilla säännöllisesti toistettavilla kyselyillä. Tällainen itse ilmoitettu tieto kuitenkin usein yliarvioi väestön fyysistä aktiivisuutta. Sen takia liikkumisaktiivisuutta olisikin hyvä seurata objektiivisilla mittauksilla. Näin voitaisiin saada luotettavaa ennustetietoa terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi.

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010: terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset.

Husu Pauliina, Paronen Olavi, Suni Jaana, Vasankari Tommi; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.

 

Lisätiedot
Johtaja Tommi Vasankari, LT, tutkimusprofessori, UKK-instituutti
puh. 040 505 9157

Kuva: 15—64-vuotiaden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen.

via ukkinstituutti.fi

Uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä löytyi - Uutisarkisto - ;Mediuutiset

TUTKIMUS JA KEHITYS

Kati Haapakoski, 4.4.2011, 13:34

Uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä löytyi

Tuoreessa tutkimuksessa on löydetty kaksi uutta Alzheimerin taudin riskigeeniä, ABCA7 ja MS4A. Tutkimus on julkaistu Nature Genetics -tiedelehdessä.

Kyseisissä geeneissä havaitut geneettiset muutokset vaikuttivat merkittävästi riskiin sairastua Alzheimerin tautiin. Tutkimus toteutettiin 20 000 Alzheimerin tautipotilaan ja 40 000 kontrollihenkilön aineistossa, joka on peräisin sekä Euroopasta että Yhdysvalloista.

Lisäksi tutkimuksessa pystyttiin varmentamaan muissa tutkimuksissa löydettyjen CR1-, BIN1-, CD33-, CD2AP- sekä EPHA1-geenien merkittävä geneettinen rooli Alzheimerin taudissa.

Edellä mainitut geenit yhdessä jo aikaisemmin löydettyjen APOE-, CLU- ja PICALM- geenien kanssa ovat keskeisimpiä Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Näiden geenien biologinen rooli liittyy keskeisesti lipidimetaboliaan, immuunisysteemiin, sekä proteiinien kuljetukseen solukalvolta solun sisälle. Nämä tiedot osaltaan edesauttavat toiminnallisten jatkotutkimusten suunnittelua ja kohdentamista tautimekanismien selvittämiseksi Alzheimerin taudissa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Alzheimerin taudin uusien riskigeenien geneettinen ja toiminnallinen karakterisointi, Itä-Suomen yliopiston rahoittamaa Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat -kärkihanketta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan rahoittamaa tutkimushanketta.

via mediuutiset.fi

Muistisairaiden määrä kasvaa laitoshoidossa -  Uutisarkisto -  Mediuutiset

MUISTI KATOAA

Erpo Pakkala, 22.3.2011, 10:05

Muistisairaiden määrä kasvaa laitoshoidossa

Neljännes noin 36 000 sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluissa, palveluasumisessa ja säännöllisessä kotihoidossa olevista asiakkaista sairastaa jotakin muistisairautta, selviää THL:n vuoden 2009 tilastoraportista.

Eniten muistisairaita on terveyskeskusten vuodeosastoilla. Siellä muistisairaus on diagnosoitu yli puolella potilaista.

Vähiten muistisairaita asiakkaita on erikoissairaanhoidon laitoshoidossa.

Vuosituhannen alusta muistisairaiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt yli 10 000 asiakkaalla. Erityisesti vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa olevien muistisairaiden asiakkaiden osuudet ovat kasvaneet 2000-luvun aikana. Suhteellisesti eniten muistisairaita asiakkaita on koko 2000-luvun ollut kuitenkin terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Suurin osa muistisairaista on naisia

Muistisairaista asiakkaista suurin osa eli lähes kolme neljäsosaa on naisia. Erityisesti tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien iäkkäimmän asukasryhmän naisista suurella osalla on diagnosoitu jokin muistia heikentävä sairaus.

Muistisairaiden asiakkaiden määrissä oli hieman alueellisia eroja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan sisältävien palvelujen piirissä (vanhainkoti, tehostettu palveluasuminen ja terveyskeskusten pitkäaikaishoito) oli Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Päijät-Hämeessä yli 60 muistisairasta asiakasta tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti. Itä-Uudellamaalla tämä luku oli alle 50.

via mediuutiset.fi

Texas among states with highest unpaid Alzheimers caregiver contributions | Lubbock Online | Lubbock Avalanche-Journal

By Kellie Bramlet

AVALANCHE-JOURNAL

There are more than 1.2 million Alzheimer’s and dementia caregivers in the state. In 2010, these caregivers provided 1.38 million hours of unpaid care valued at nearly $16.5 billion, according to a study released this week by the Alzheimer’s Association.

Only eight other states in the nation have unpaid caregiver contributions exceeding $6 billion.

Stephani Stoke, Alzheimer’s Association area director, said these caregivers are primarily family members and friends of those with Alzheimer’s, as well as health care workers who volunteer their time. The cause is likely the economic downturn coupled with the high prices of care from nursing homes and home health care providers. But this high number of unpaid care givers has negative effects of its own as well.

Stoke explained that often these caregivers have to leave their full time jobs to focus on care giving, bringing financial strain now from a different source. They also endure the emotional stress that comes with the constant responsibility.

Stoke said these caregivers often take care of patients in the early stages of the disease.

“With the early stages of Alzheimer’s, many people do not qualify for a nursing home,” she explained.

The study also showed that Alzheimer’s strains the economy by placing a larger burden on Medicaid. The average per-person Medicaid payments for beneficiaries 65 and older with Alzheimer’s and other dementias are nine times higher than Medicaid payments for those without the disease.

Currently, Medicaid costs are $37 billion and they’re expected to increase by almost 400 percent by 2050.

Study authors said they feared the Alzheimer’s crisis would only further strain already struggling state budgets.

An estimated 5.4 million Americans are living with Alzheimer’s, a disease in which the brain cells degenerate and die, causing declines in memory and mental function. Of those, 340,000 live in Texas.

“People are living longer, so we’re seeing an increase,” Stokes said.

While there is currently no cure for Alzheimer’s or a specific prevention, there are medications that can help improve the quality of life for an Alzheimer’s patients. These medications work for a time and can help improve brain function.

Stoke said the best thing you can do for an Alzheimer’s patient is catch the disease early, so they can begin receiving treatment as soon as possible. Look for early warning signs, she suggested.

“Don’t dismiss them as ‘Oh that’s just Mom’,” she said.

Early detection and treatment can help improve the quality of life for the patient and their loved ones.

“It doesn’t just affect one person,” she said.

To comment on this story:

kellie.bramlet@lubbockonline.com • 766-8754

james.ricketts@lubbockonline.com • 766-8701

Source: Alzheimer’s Association
2011 Facts and Figures.

via lubbockonline.com

Monilla vanhuksilla yli kymmenen lääkettä -  Uutisarkisto -  Mediuutiset

VÄITÖS

Mari Heikkilä, 16.3.2011, 12:44

Monilla vanhuksilla yli kymmenen lääkettä

Joka neljäs iäkkäistä käyttää vähintään kymmentä lääkettä, osoittaa proviisori Johanna Jyrkän väitöstutkimus.

Väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden lääkitysmäärät eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on hieman vähentynyt. Sen sijaan verenkiertolääkkeiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden käyttö on lisääntynyt.

Monilääkityt iäkkäät käyttivät keskimäärin kolmea eri lääkettä yhtä sairautta kohden. Yksittäisistä sairauksista hengityselinten sairaudet, sydänsairaudet, diabetes, masennus ja kipu olivat yhteydessä monilääkitykseen. Sen lisäksi korkea ikä, naissukupuoli ja huono itsearvioitu terveys ennustivat kymmenen tai useamman lääkkeen käyttöä.

Kotona asuvat käyttivät keskimäärin seitsemää ja laitoshoidossa olevat kymmentä lääkettä.

Monilääkityksen havaittiin kasaantuvan ikääntyneille, joilla oli ongelmia yleisen terveydentilan, ravitsemuksen, toimintakyvyn ja kognition kanssa. Tutkimus osoitti myös kuolleisuuden olevan runsasta kymmentä tai useampaa lääkettä käyttävien keskuudessa.

Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta säännöllisten, moniammatillisena yhteistyönä tehtävien lääkitysarviointien sisällyttämisestä kiinteäksi osaksi iäkkäiden hoitoa.

Jyrkän väitöskirja Drug use and polypharmacy in elderly persons tarkastetaan 19.3. Itä-Suomen yliopistossa.

via mediuutiset.fi

Vanhusten monilääkityksessä ongelmia - Uutisarkisto -Mediuutiset

VANHUUS

Ilkka Jauhiainen, 9.3.2011, 10:05

Vanhusten monilääkityksessä ongelmia

Johanna Jyrkkä

Joka neljäs iäkkäistä käyttää vähintään kymmentä lääkettä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Proviisori Johanna Jyrkän epidemiologisessa tutkimuksessa selvitettiin lääkehoidossa ja monilääkityksessä tapahtuneita muutoksia vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana 75 vuotta täyttäneillä kuopiolaisilla.

Väitös on nimeltään Drug use and polypharmacy in elderly persons. Se tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Lääkemäärän kasvu

tasoittunut

Väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden käyttämien lääkkeiden lukumäärät eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Lääkemäärän sijaan huomio pitäisikin jatkossa kohdistaa lääkityksen sisältöön ja laatuun. Iäkkäille tulisi luoda omat hoitosuositukset terveydenhuollon käyttöön.

Tutkimusaikana verenkiertolääkkeiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden käyttö lisääntyi, kun taas hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytön havaittiin vähentyneen hieman. Kotona asuvat käyttivät keskimäärin seitsemää ja laitoshoidossa olevat kymmentä lääkettä.

Monilääkityille kasaantuu

terveysongelmia

Tutkimus osoitti lääkemäärän ja diagnosoitujen sairauksien välillä vallitsevan epätasapainon. Monilääkityt iäkkäät käyttivät keskimäärin kolmea eri lääkettä yhtä sairautta kohden. Yksittäisistä sairauksista hengityselinten sairaudet, sydänsairaudet, diabetes, masennus ja kipu olivat yhteydessä monilääkitykseen. Sen lisäksi korkea ikä, naissukupuoli ja huono itsearvioitu terveys ennustivat kymmenen tai useamman lääkkeen käyttöä.

Monilääkityksen havaittiin kasaantuvan ikääntyneille, joilla oli ongelmia yleisen terveydentilan, ravitsemuksen, toimintakyvyn ja kognition kanssa. Tutkimus osoitti myös kuolleisuuden olevan runsasta kymmentä tai useampaa lääkettä käyttävien keskuudessa.

Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta säännöllisten, moniammatillisena yhteistyönä tehtävien lääkitysarviointien sisällyttämisestä kiinteäksi osaksi iäkkäiden hoitoa.

Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa toimivassa Geriatrisen hoidon tutkimuskeskuksessa.

via mediuutiset.fi

Text And Email Alerts Welcomed By Older Patients - British Psychological Society

Text And Email Alerts Welcomed By Older Patients - British Psychological Society

Retweet

Main Category: IT / Internet / E-mail
Also Included In: Seniors / Aging
Article Date: 25 Jul 2010 - 0:00 PDT

Text and email alerts could help older patients remember appointments and medication instructions, ultimately reducing NHS costs and potentially improving their own recovery.

This is one of the findings from post-graduate researcher, Lyndsay Hughes, from the University of Hertfordshire, who presented her research on Wednesday 21st July at the British Psychological Society's Psychology Postgraduate Affairs Group conference at Sheffield Hallam University.

The study investigated ownership and use of email and mobile phone technologies in a sample of 112 patients with rheumatoid arthritis who were attending NHS clinics.

From this sample 73% of older patients had an email address and 93% owned a mobile phone. Those in the eldest category (over 65) also reported a high use of mobile phones with more than 63% stating they were "confident" at reading texts.

Almost half of those who had an email address or mobile phone said that they would like an email/text reminder for appointments. A quarter of patients who had access to these technologies said they would like an email/text medication reminder.

Lyndsay explained: "This shows that older patients with rheumatoid arthritis access emails and texts regularly and would like text or email reminders for appointments and medication use.

Even in the oldest age category of over 65's email and text reminders may be a useful means of increasing clinic attendance and medication adherence. As low attendance and adherence is associated with disease progression, these outcomes will not only improve patients health they could reduce NHS Costs."

For the full conference programme please visit the Psypag website.

Source:
British Psychological Society

Työ- ja elinkeinoministeriö - Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta

11.1.2011

Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta

Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho kirjoittaa HS:n 7. tammikuuta ilmestyneessä vieraskynässä, että tulevaisuuden ikäihmiset tahtovat valita palvelunsa itse eivätkä halua olla viranomaisten päätösten kohteita.

Vanhusten osuus väestöstä kasvaa Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan vuoteen 2040 mennessä kaksinkertaistuvan noin 1,5 miljoonaan. Yli 80-vuotiaiden määrä taas kasvaa vuoteen 2020 mennessä 235000:sta 275000:een ja vuoteen 2030 mennessä jopa yli 420000:een.

 

Vanhuus ei ole sairaus, mutta vanhakin ihminen sairastuu. Vaikka 65-84-vuotiaiden toimintakyky on 20 viime vuoden aikana selvästi parantunut, muistisairauksista on tulossa merkittävin syy runsaan hoivan tarpeeseen. Keskuudessamme elää yli 95000 vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavaa ihmistä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä on yli 130000, joista lähes puolet on täyttänyt 85 vuotta.

 

Palvelujärjestelmän kehittämisessä on nykyisin johtoajatuksena laitoshoidon purkaminen. Tavoitteena on, että vanhenemme kotonamme. Jos ihminen ei pysty asumaan kotona, hän siirtyy kodinomaiseen palvelutaloon tai hoivakotiin.

 

Ympärivuorokautiseen hoivaan perustuvan eli tehostetun palveluasumisen määrä on 2000-luvulla kasvanut. Tätä nykyä paikkoja on noin 25000. Tosin terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien pitkäaikaispaikkojen määrä on edelleen suurin piirtein sama kuin ennen.

 

Laitoshoidon purku-urakka on mittava. Tehostetun palveluasumisen paikkojen kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä maksaisi noin kolme miljardia euroa - ja silloinkin paikkoja olisi tarjolla vain alle 40 prosentille muistisairaista.

Vanhuspalvelut kohtaavat tulevaisuudessa täysin uudentyyppisen haasteen. 2020- tai 2030-lukujen seniorikansalaiset ovat aiempaa vauraampia ja paremmin koulutettuja. Toisin kuin vanhempansa ja isovanhempansa he eivät ole joutuneet tyytymään vähään. Heillä on käsitys hyvistä palveluista, tietoisuus kuluttajan asemasta ja kyky hankkia palveluja tuttuun tapaan: internetistä.

 

Tulevaisuuden ikäihmiset haluavat tehdä valintoja itse eivätkä olla viranomaisten palvelupäätösten kohteita.

 

Järjestöt ja yritykset tuottavat Suomessa jo yli 55 prosenttia vanhusten palveluasumisesta. Hankinnat perustuvat kilpailutukseen.

 

Kilpailutusten hallinnan ja hyödyntämisen on havaittu tuottavan ongelmia sekä palveluiden hankkijoille että tuottajille. Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän silmiinpistävin ero Ruotsiin, Tanskaan ja joihinkin muihin Länsi-Euroopan maihin onkin järjestelmä- ja viranomaislähtöisyys.

 

Pohjoismaista Tanska on vienyt pisimmälle palvelujärjestelmän, joka perustuu vanhusten itsemääräämisoikeuteen, omaan valintaan ja kansalaisvaikuttamiseen. Se on yli 20 vuoden kuluessa kehittynyt toimintamalli, jonka keskeiset sisällöt on määritelty lainsäädännössä.

 

Ruotsissa tuli vuoden 2009 alussa voimaan laki eräiden sosiaalipalvelujen vapaasta valinnasta. Valinnanvapaus oli jo sitä ennen ollut pitkään käytössä useissa kunnissa niiden oman päätöksen perusteella, joten järjestelmästä on ehtinyt kertyä runsaasti kokemuksia.

 

Ruotsalaisessa mallissa palveluntuottajan on pystyttävä tuottamaan kunnan määrittelemä laatutaso tietyllä enimmäishinnalla. Palveluseteleitä ei käytetä, vaan kunta maksaa palvelun hinnan suoraan tuottajalle. Vapaa valinta on selvästi vahvistanut pienten palveluntuottajien asemaa markkinoilla ja siten monipuolistanut tuotantotapoja.

 

Vapaan valinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa myös Suomessa. Valmisteluja on jo tehty muuttamalla lainsäädäntöä.

 

Vuoden 2009 kesällä tuli voimaan laki palveluseteleistä, joita käyttämällä vanhus valitsee kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta mieleisensä. Tämän vuoden alussa taas uudistui kotikunta- ja sosiaalihuoltolaki, joka antaa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa pitkäaikaishoidossa oleville mahdollisuuden muuttaa toiseen kuntaan lähelle sukulaisiaan; aiempi kotikunta vastaa kustannuksista.

 

Lisäksi vuoden 2014 alussa tulee voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka perusteella kansalainen voi valita vapaasti koko maasta sen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan.

 

Vapaan valinnan käyttöönotto vaatii valmiuksia myös asiakkailta. Vuosikymmenien kuluessa muodostuneelle järjestelmälle asiakaslähtöisyys on edelleen uusi ajattelutapa.

 

Kuluttajanäkökulmaa palveluasumisessa selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on käynyt läpi muun muassa Kuluttajaviraston tekemiä selvityksiä. Ne ovat osoittaneet, että palveluasumista hakeva tai hänen omaisensa ei pysty millään tavoin vertailemaan palveluja ja niiden hintoja keskenään.

 

Selvitysten mukaan esimerkiksi palvelumaksu saattoi vaihdella 25 eurosta 500 euroon ja lääkehuolto 40 eurosta kuukaudessa 41 euroon tunnissa.

 

Ratkaisu ongelmaan on palvelujen ja niiden hinnoitteluperusteiden selvä ja yhdenmukainen määrittely. Se vaatii viranomaisten ja palvelujen tuottajien sekä kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja sitoutumista.

 

Lisäksi tarvitaan asiakasneuvontaa ja tiedotusta kuluttajan oikeuksista. Vanhuspalveluita täytyy myös voida ostaa valtakunnallisen sähköisen palvelun kautta. Kun olemme tottuneet hankkimaan elokuva-, juna- ja lentolippumme internetistä, voisimme hyvin hyödyntää sitä myös kotipalvelun hankinnassa.

Palaa otsikoihin

via tem.fi

Inhimillinen hoiva on jokaisen oikeus!

Suomessa elää 280 000 akuuttia yksinäisyyttä potevaa vanhusta,
120 000 muistisairauteen sairastunutta, 50 000 skitsofreniapotilasta ja 54 000
kärsii epilepsiasta.

Lääkityksen muistaminen on tärkeää sairastuneiden kohdalla. Lääkityksen unohtaminen
pahentaa tilannetta ja nopeuttaa sairauden etenemistä. Kaupunkien ja kuntien säästötoimet
eivät paranna hoitoa, päin vastoin.

Etähoiva avuksi

Espoolainen hoivateknologian kehittäjä Muistin Oy on avannut automatisoidun etähoiva-palvelun ihmisille, joille lääkityksen ottaminen on hyvinvoinnin kannalta ehdotonta. 

"Palvelu helpottaa ikääntyvien kotona asumista, vähentää omaisten huolta ja kunnallisen kotihoidon työpaineita." Petteri Honkaniemi Muistin Oy;stä aloittaa.

Puhelinjärjestelmä soittaa hoivasoiton ikääntyville ja lääkemuistutuksen tarvitseville. Jos puheluun ei reagoida tai hoivattava tarvitsee apua, lähettää järjestelmä hälytyksen omaiselle tai hoitoyksikköön. Hoivateknologian näkökulmasta, uutta on se että palvelu toimii kaikissa, niin matka- kuin kotipuhelimissa.

"Palvelun aloittaminen on helppoa, ei tarvitse ostaa kalliita turvapuhelimia tai muita vempaimia. Se säästää selvää rahaa kunnallisella sektorilla" Honkaniemi kertoo. " Tutkimusten mukaan yli puolet vanhuksista ei osaa, eikä edes halua oppia käyttämään teknisiä apuvälineitä. Tavallista puhelinta osaa käyttää kaikki suomalaiset." Honkaniemi jatkaa.

Vanhusten vaikea ongelma - yksinäisyys

Yksinäisyys sairastuttaa ikääntyvän yleisimmin masennukseen ja muihin psyykkisiin sairauksiin. Yksinäinen ikäihminen on ongelmiensa kanssa yksin. Kunnallisen kotihoidon työtaakkaan yksinäisyyden helpottaminen ei mahdu.

Vanhusten yksinäisyyden helpottamiseen Muistin.fi palvelu tarjoaa hoivasoiton ja kaveripiiripalvelun. Kaveripiiri on ympärivuorokautinen puhelinkeskusteluryhmä ikääntyville. Ryhmästä saadaan seuraa ja apua yksinäisyyteen.
 
"Käytännössä Kaveripiiri on ikäihmisten chatti. Siellä voi keskustella anonyymisti tai reilusti omalla nimellä. Jos yksikin yksinäinen ihminen saa palvelusta helpotusta elämäänsä olemme onnistuneet.” Honkaniemi selvittää.

Omainen kateissa

"Usein kun dementoitunut äitini on lähtenyt kaupungille, hän soittaa ja kertoo olevansa eksyksissä. Keinot on vähissä, kun pitää arvailla, mistä äitiä pitäisi lähteä etsimään." Jaana Vuorinen Helsingistä kertoo.

Lääkemuistutuksen, hoivasoiton ja kaveripiirin lisäksi Muistin-palvelut tarjoaa omaisen paikallistamisen. Paikallistaminen onnistuu, jos omaisella on matkapuhelin mukana. Palvelussa omaisen sijainti näytetään kartalla.

Palvelukokonaisuudelle on haettu EU hyödyllisyysmalli.

Muistin-palvelut toimivat osoitteeessa www.muistin.fi

Suomessa on vuosi vuodelta enemmän yksinäisiä ihmisiä

Suomessa on vuosi vuodelta enemmän yksinäisiä ihmisiä

Julkaistu 8.2.2011 10:23
Muokattu 8.2.2011 11:00

Helmikuun 14. päivä vietetään ystävänpäivää, mutta yhä useammalla ei ole ketään, jolle lähettää ystävänpäiväkorttia. Yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta Punaisen Ristin vapaaehtoiset näkevät erityisesti nuorten ja ikääntyneiden yksinäisyyden.

– Yksinäisyys on usein sidoksissa elämäntilanteeseen. Nuoren kohdalla esim. paikkakunnan muutto opiskelun tai työn vuoksi aiheuttaa tilapäisiä yksinäisyyden kokemuksia. Ikäihmisillä puolestaan oman toimintakyvyn heikkeneminen, lasten asuminen eri paikkakunnalla ja ikätoverien luonnollinen poistuminen altistaa yksinäisyydelle, kertoo Punaisen Ristin kotimaan avun suunnittelija Anita Hartikka.

– Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät voivat ehkäistä tai lisätä yksinäisyyttä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen jättävät liian monia ulos sosiaalisista kontakteista ja yhteisöistä. Sekä työ- että harrastusmahdollisuuksista syrjään joutuvan ihmisen on vaikea yksin ponnistella ulos noidankehästä, jonka ääripäässä on täydellinen erakoituminen, Hartikka jatkaa.

– Ajallemme on ominaista myös kommunikaatiovaje. Palvelujen, asioinnin ja ystävyyssuhteiden siirtyminen nettiin jättää ihmisten välisen aidon kohtaamisen vähälle ja lisää yksinäisyyden kokemuksia.

– Punaisen Ristin vapaaehtoiset näkevät, miten nuoren yksinäisyys voi luoda perustaa pysyvämmälle syrjäytymiselle ja ikääntyneiden yksinäisyys heikentää heidän selviytymismahdollisuuksiaan.

Tänään on hyvä päivä ryhtyä ystäväksi

Ystävänpäivänä Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät eri puolilla Suomea yli sata tapahtumaa, joissa esitellään oman paikkakunnan ystävätoimintaa. Lisäksi eri puolilla Suomea käynnistyy kymmeniä uusia ystävätoiminnan kursseja, joissa osallistujat saavat perustietoa siitä, mitä vapaaehtoisuus ja ystävänä toimiminen tarkoittavat.

Monet ystävänpäivän tapahtumista järjestetään yhteistyössä Punaisen Ristin yritysyhteistyökumppani Tapiolan kanssa. Tapiola on tukenut Punaisen Ristin ystävätoimintaa jo vuodesta 2006 alkaen.

Kaikilla ei ole elämäntilanteensa takia mahdollisuutta sitoutua vapaaehtoistyöhön, vaikka ystävätoiminta tuntuukin läheiseltä ja tärkeältä työltä. Uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta voi tukea myös taloudellisesti lahjoittamalla Punaisen Ristin Hyväpäivä-keräykseen osoitteessa www.lahjoita.fi tai soittamalla: 0600 15590 (9,93 €/puh. + pvm).

 Ystävyyttä ympäri Suomea - katso ystävänpäivän tapahtumat

 Tänään on hyvä päivä ryhtyä ystäväksi - tule mukaan toimintaan

Kuvaaja: Katja Lösönen

© Punainen Risti| Lailliset huomautukset | webmaster@redcross.fi

via redcross.fi

Alihoidetut vanhukset :: Terveyskirjasto

Vanhojen ihmisten depressio jusein diagnosoimatta ja hoitamatta. Vaikeimpien depressioiden osuus vnee imy Lievempien sen sijaan kasvaa. Noin 15–20:n prosentin verran 65 vuotta ttistiehistrvioidaan sairastavan masennusta. Naisista noin 20–30 prosenttia on masentunut. Iktymiseen liittyvmahdollisuuksien vneminen, menetykset ja raihnaistuminen. Vaikeus sopeutua nin muutoksiin altistaa depressiolle.

Ruumiillinen sairastaminen ja yksinyys ovat merkittltistavia tekij. Oireena on tavallisesti apaattisuus. Ihmisen on vaikea selviytyittistoimista, erityisesti aamupovat alavireisiMieliala on masentunut, kiinnostus elkatoaa, mieli muuttuu yneeksi, itkuisuus ja pessimismi listyv Ihminen kokee itsensrvottomaksi, syyttja vttelee itse. Ajatuksissa vellovat toiveet kuolemasta. Hyvin usein ruumiilliset oireet peittt depression: kivut ja st, luulotautisuus, unihiruokahalun puute, laihtuminen ja vmys, alkoholismi.

Masentuneen vanhuksen hoito on usein vaativaa. Vanhus voi olla katkera, syyttelevtakertuva ja kuormittava. Vaikeasti depressiiviset ja itsemurha-alttiit vanhukset kuuluvat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

via terveyskirjasto.fi

Alzheimerin taudin hoito :: Terveyskirjasto

Vaikka parantavaa hoitoa Alzheimerin tautiin ei ole, potilasta voidaan aina hoitaa. Hn hyveen voidaan tehdaljonkin yhteisty hn ja omaisten sekerveyden- ja sosiaalihuollon eri osaajien vllVarsinaiset letieteelliset hoitomuodot ovat osa kokonaishoitoa.

Alzheimerin taudin hoidon keskeisiavoitteita on hidastaa tilan etenemista n pidentaikaa taudin lievemmaiheessa sekukea potilaan ja hn lisensutonomiaa ja pidentkotona asumisen aikaa.

Oleellista on myheissairauksien ja varhaisen laitoshoidon vaaratekijn hallinta p siirtlaitoshoidon ajankohtaa mysemmi tai vtlaitoshoito.

TKEMUISTAA
Potilaan tilaan vaikuttavat myirikkeiden meke, ettunnistetaan kreita aiheuttavat tilanteet ja poistetaan tapaturmia aiheuttavia vaaroja. Lehoidon rinnalla korostuu lkeetoito.

Esimerkkejoimenpiteistjotka tukevat kotona selviytymistotsikko)
Le: Koito, Alzheimerin tauti, taulukko T17
Yksilnen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
Kuntouttavat, selviytymista omatoimisuutta tukevat toimenpiteet	varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta
	sopeutumisvalmennus
	aktiviteetti, terapiat yms.
	aktivoiva piminta
Asianmukainen letieteellinen hoito	kohdennettu lehoito
	kreiden hoito
	oheissairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijn (esimerkiksi pteiden ja epianmukaisen lityksen) poistaminen
Oikea-aikaiset tukitoimet	kotipalvelut
	kuljetuspalvelut
	lyhytaikainen tai jaksoittainen laitoshoito
	muut kunnalliset tukipalvelut (ateriapalvelu, turvapuhelin ym.)
Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet	lkeiden korvattavuus
	eleensaajan hoitotuki
	omaishoidon tuki
Omaisen oikeudet ja tukeminen	vertaistuki
	lomaoikeus
Turvallisuutta lisratkaisut	edunvalvonnan tarpeen arviointi
	ympsttokset

Alzheimer-lkeiden kt;/h3>

Kun Alzheimer-diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lehoidon aloittamista. Ensisijaiseksi lkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) eststdonepesiili, galantamiini, rivastigmiini), joista on vankin nte muodostavat Alzheimerin taudin oireenmukaisen hoidon 1. divisioonan.

Jos kyseessn kohtalaisen vaikea tai vaikea Alzheimerin taudin aiheuttama dementia, voidaan hoito aloittaa myemantiinilla. Memantiinia kuitenkin useimmiten ket taudin edetessiseenhdessKE:n esten kanssa.

Onnistunut hoito vaikuttaa taudin lievaiheessa siten, ettairaudentila vakiintuu tai oireet etenevodotettua hitaammin. Keskivaikeassa vaiheessa lehoito auttaa toimintakyvyn symisessai kohentaa sita vaikeassa vaiheessa kreet helpottuvat. Hoitovastetta tulee seurata snsesti.

Alzheimerin taudin ja muiden etenevien muistisairauksien lehoidosta kerrotaan enemmseuraavissa luvuissa.

LAITOSHOITOON JOHTAVIA MERKITTIVAARATEKIJTOVAT SEURAAVAT:
yksinasuminen kreet psyykkiset hit;/li> virtsanpidskyvytts (inkontinenssi) tasapaino- ja klyvaikeudet omaisen uupuminen

via terveyskirjasto.fi

Untitled

Download now or watch on posterous

MuistinTrailerPakattu.wmv (6067 KB)

Chocolate is as good for you as fruit | Metro.co.uk

- 6th February, 2011

Tweet

Share this article

Chocolate is 'as good for you as fruit'

It's the news those with a sweet tooth have been waiting for: nibbling on a chunk or two of dark chocolate is just as good for you as drinking a glass of fruit juice.

Related Tags:

chocolate

fruit

cocoa

health

juice

Dark chocolate contains cancer busting chemicals (Alamy)

Latest research – admittedly for a leading sweet manufacturer – claims chocolate contains more healthy plant compounds, gram-for-gram, than fruit juice.

It showed both dark chocolate and cocoa had more cancer-busting antioxidant activity and more flavanols than fruit.

Lead author Dr Debra Millar, at the Hershey Centre for Health and Nutrition, in Pennsylvania, wrote: ‘Natural cocoa powder and dark chocolate have significantly greater TF (total flavanol) values than the other fruit powders and juices tested, respectively.’

Comparisons were made between single servings of dark chocolate, cocoa, hot chocolate mix and fruit juices.

Antioxidants, which include flavanols, neutralise destructive molecules called free radicals and are believed to combat heart disease and cancer.

Registered nutritionist and TV consultant Dr Carina Norris supported some of the Hershey claims but warned the idea of chocolate being healthier than fruit was ‘too good to be true’.

She said: ‘There’s plenty of research showing cocoa is high in antioxidants and flavanols, which can help against heart disease and cancer.

via metro.co.uk

Junk food diet ‘could damage your child’s IQ’ | Metro.co.uk

Aidan Radnedge - 7th February, 2011

Tweet

Share this article

Junk food diet ‘could damage your child’s IQ’

Scientists at Bristol University say that parents who give their children junk food could be lowering their IQ, but equally, 'health conscious' diets could boost IQ.

Related Tags:

Bristol University

food

iq

health

parents

Eating junk food could lower your child's IQ (Picture: Alamy)

Giving children a diet high in fats, sugars and processed foods in the first three years of life has been linked to lower IQ, regardless of whether diet improved later on.

Equally, giving children a ‘health conscious’ diet with lots of fruit, vegetables, rice and pasta could boost IQ, said scientists at Bristol University.

The brain grows at its fastest rate in the first three years, indicating that head growth is linked to intellectual ability, said Dr Kate Northstone.

‘It is possible that good nutrition during this period may encourage optimal brain growth,’ she added.

The findings emerged after the long-term health of about 14,000 children born in 1991 and 1992 was tracked as part of the Avon Longitudinal Study of Parents and Children.

Parents were questioned about their children’s diet at ages three, four, seven and eight-and-a-half.

via metro.co.uk

Suuri ero hyvien ja huonojen työpaikkojen välillä

Työsuojelutarkastajien käyttöön on kehitetty menetelmiä mitata työolojen laatua yksittäisillä työpaikoilla. Ensimmäinen mittauksiin perustuva laaja valtakunnallinen tilastoraportti kertoo, että kaikilla toimialoilla eri työpaikkojen väliset erot ovat paljon suuremmat kuin toimialojen väliset erot.

Vuosina 2002 - 2009 fyysistä työympäristöä ja psykososiaalista kuormitusta mittaavaan kyselyyn vastasi yli 28000 työntekijää noin 1500 työpaikalta. Pienten alle 20 hengen työpaikkojen työntekijät olivat työoloihinsa kaikkein tyytyväisimpiä. Parhaiksi työolot koettiin informaatio- ja viestintätoimialalla sekä pankeissa ja vakuutuslaitoksissa. Kehnoimmiksi olot koettiin teollisuudessa, kuljetuksissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Parhaiten kyselyssä menestyneiden toimialojen työpaikoista puolella henkilöstö oli hyvin tyytyväinen kaikkiin kysyttyihin työolojen osa-alueisiin. Näiden alojen heikoimmillakin työpaikoilla vastauskeskiarvot olivat neutraalin kolmosen tyytyväisemmällä puolella.

Teollisuuden, kuljetusten sekä sosiaali- ja terveyspalveluidenkin työpaikoista paras neljännes yltää samalle hyvälle tasolle kuin viestinnän ja rahoituspalvelujen parhaat työpaikat. Ongelmat kasaantuvatkin heikoimpaan neljännekseen näiden toimialojen työpaikoista. 

Teollisuudessa tyytymättömiä oltiin erityisesti lämpöolosuhteisiin ja keskusteluun työtehtävistä ja työn tavoitteista. Terveyspalveluissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat työn huono sujuvuus, kiire ja lämpöolosuhteet.

Työsuojelutarkastajat arvioivat myös miten hyvin työpaikka noudattaa lakisääteisiä työturvallisuus- ja työterveysjohtamisen menettelytapoja. Vuosina 2006 - 2009 käytiin kyselyllä läpi yhteensä yli 3 000 työpaikan työsuojelutoiminta.

Pienillä työpaikoilla työntekijöiden opetus ja ohjaus, esimiesten toiminta ja työolojen seurantamenettelyt olivat paremmin hoidossa, mutta työsuojelun muodollinen yhteistoiminta ja vaarojen selvitys heikommin kuin suurilla työpaikoilla.

Työsuojelun menettelyt olivat parhaiten hoidettu informaatio- ja viestintätoimialalla sekä pankeissa ja vakuutuslaitoksissa. Huomattavasti heikommin ne oli hoidettu muun muassa rakennusalalla, teollisuudessa, kuljetuksissa, koulutusalalla sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Paras neljännes kaikista työpaikoista on hoitanut hyväksyttävästi yli 90 % lakisääteisistä velvoitteista, kun heikoimmalla neljänneksellä velvoitteista on hoitamatta kolmasosa. Heikoiten toteutuneita asioita olivat työn vaarojen selvitys, työpaikan omat työsuojelutarkastukset, työsuojeluhenkilöstön koulutus ja työsuojelun toimintaohjelma.

Yksinäisyys on huolestuttava ongelma.

Yksin asuva Alberto kertoo tarinansa Yhteisvastuun dokumenttifilmissä. Kuva: Ville Asikainen 

Yhteisvastuu 2011 tukee yksinäisiä nuoria

Yhteisvastuukeräys 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittainen kansalaiskeräys. Keräystuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen avustustyöhön Kirkon Ulkomaanavun kautta.

 

Keräyksen avasi virallisesti presidentti Tarja Halonen sunnuntaina 6. helmikuuta. Tämänvuotisen keräyksen esimies on Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.

Apua yksinäisille ja syrjäytyneille nuorille Mosambikissa

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan yksinäisiä ja syrjäytyneitä nuoria Xikhelenin köyhälistöalueella Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Monet nuoret joutuvat ottamaan vastuun perheestä ja toimeentulosta vanhempien kuoltua aidsiin. Orvoksi jääneet lapset ja nuoret jäävät vaille aikuisen huolenpitoa ja joutuvat yksin hoitamaan kotia ja sisaruksia. Monet nuoret eivät kykene jatkamaan koulunkäyntiään ja vieraantuvat usein muista samanikäisistä nuorista.

Yhteisvastuukeräyksen tuotolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja heitä autetaan selviytymään elämässään eteenpäin. Koulutetut tukihenkilöt kiertävät järjestelmällisesti Xikhelenissä etsimässä apua tarvitsevia perheitä ja orpoja ja tekevät kotikäyntejä heidän luokseen. Perheet saavat henkistä tukea, tukea koulunkäyntiin ja tarvittaessa ruoka-apua. Sairaat pääsevät hoitoon ja nuorille järjestetään ammatti- ja yrittäjäkoulutusta. Hiv-positiivisia kannustetaan käynnistämään vertaistukiryhmiä ja osallistumaan niihin. Kirkon Ulkomaanapu toimittaa avun perille.

Kirkon Ulkomaanavun työ Mosambikissa

Ulkomaanapu seuraa Mosambikin tulvatilannetta

Poikkeuksellisen rankka sadekausi on nostanut jokien pintoja Mosambikin etelä- ja keskiosissa ja tulvavesi vaikuttaa jo kymmenien tuhansien ihmisten elämään. Joulukuussa alkanut sadekausi jatkuu maaliskuulle ja on mahdollista, että tulvat pahenevat. Kirkon Ulkomaanavun maaseutuhankkeet Gazan provinssissa sijaitsevat tulva-alueella ja niissä on varauduttu mahdollisiin katastrofeihin. Kirkon Ulkomaanapu seuraa tilannetta ja valmistautuu tarvittaessa lähettämään apua.

Yhteisvastuun dokumenttifilmit

YLE:n kanavilla näytetään dokumenttifilmejä keräyskohteista. Lähetysajat

Kirkon Ulkomaanavun opintomatka Mosambikiin

Lokakuussa 2010 kuusi seurakuntien yhteyshenkilöä eri puolilta Suomea tutustui Kirkon Ulkomaanavun työhön Mosambikin pääkaupungissa Maputossa sekä maaseudun kylissä. Katso kuvakertomus matkasta!

Vuoden 2010 keräys auttaa Haitissa

Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräys tuotti 6,8 miljoonaa euroa köyhien lapsiperheiden auttamiseksi Suomessa ja Haitissa. Kirkon Ulkomaanapu aloitti katastrofityön Haitissa välittömästi tuhoisan maanjäristyksen jälkeen 12. tammikuuta 2010 ja on sitoutunut työskentelemään maassa pitkään.

Kirkon Ulkomaanavun työ Haitissa
Video: Toivoa kouluihin

Voit auttaa ryhtymällä kerääjäksi www.yhteisvastuu.fi/keraajaksi

Voit auttaa lahjoittamalla! www.yhteisvastuu.fi/lahjoita

via kua.fi

Moderate Exercise Improves Memory In Older People

Just one year of moderate physical exercise in late adulthood can reverse shrinkage of the brain's hippocampus and improve spatial memory, said US researchers in a new study, funded through the National Institute on Aging.

Researchers at the University of Pittsburgh, University of Illinois, Rice University, and Ohio State University, wrote about their project, considered to be the first of its kind, in a Proceedings of the National Academy of Sciences, PNAS paper that was published ahead of print on 31 January.

The hippocampus is a significant part of the brain in humans and other mammals. It belongs to the limbic system and sits deep inside brain tissue in the medial temporal lobe where it plays an important role in long term and other types of memory formation and spatial navigation.

As we enter late adulthood, this part of the brain starts to shrink, leading to loss of memory and increased risk of dementia.

Studies have shown that adults who are fitter tend to have larger medial temporal lobes, and that physical activity increases nutritive blood supply to the hippocampus, but this is the first study to look at the effect of aerobic exercise on the size of the hippocampus in later life.

For the randomized controlled trial, lead author Dr Kirk Erickson, professor of psychology at the University of Pittsburgh, and colleagues, recruited 120 sedentary older adults without dementia and randomized them to one of two groups.

The first group walked around a track for 40 minutes a day for three days a week, and the second group just did stretching and toning exercises.

They did this for a year, during which they also underwent MRI brain scans, spatial memory tests, and gave blood samples, at the beginning, middle and end of the period.

The researchers found that "aerobic exercise training increases the size of the anterior hippocampus, leading to improvements in spatial memory".

More specifically, the results showed that:

• Exercise training increased the volume of the hippocampus by 2.12 per cent on the left side and 1.97 per cent on the right side.

This compared to a 1.40 and 1.43 per cent reduction in those same brain regions respectively in the stretching and toning only group (the controls).

Increased hippocampal volume was linked to greater blood levels of brain-derived neurotrophic factor (BDNF), a biomarker for brain health that is involved in learning and memory.

Although hippocampal volume declined in the control group, the decline was less marked among those members whose fitness levels were higher at the start of the study, suggesting that fitness protects against volume loss.

However, the size of the caudate nucleus (also important for memory) and thalamus (important for processing sensory and spatial information) appeared unaffected by the intervention.

The researchers concluded that:

"These theoretically important findings indicate that aerobic exercise training is effective at reversing hippocampal volume loss in late adulthood, which is accompanied by improved memory function."

Erickson said we tend to accept it as inevitable that our hippocampus will shrink later in life:

"But we've shown that even moderate exercise for one year can increase the size of that structure. The brain at that stage remains modifiable," he said in a statement.

Senior author Dr Art Kramer, director of the Beckman Institute at the University of Illinois, said the findings were particularly interesting because they show even modest exercise can make a substantial difference to memory and brain health in sedentary older people:

"Such improvements have important implications for the health of our citizens and the expanding population of older adults worldwide," said Kramer.

"Exercise training increases size of hippocampus and improves memory."
Kirk I. Erickson, Michelle W. Voss, Ruchika Shaurya Prakash, Chandramallika Basak, Amanda Szabo, Laura Chaddock, Jennifer S. Kim, Susie Heo, Heloisa Alves, Siobhan M. White, Thomas R. Wojcicki, Emily Mailey, Victoria J. Vieira, Stephen A. Martin, Brandt D. Pence, Jeffrey A. Woods, Edward McAuley, and Arthur F. Kramer.
PNAS, published ahead of print 31 January 2011.
DOI:10.1073/pnas.1015950108

Additional sources: University of Illinois at Urbana-Champaign (31 Jan 2011 press release), Wikipedia.

Written by: Catharine Paddock, PhD

People With Dementia Must Not Be Overlooked By Mental Health Strategy, UK

People With Dementia Must Not Be Overlooked By Mental Health Strategy, UK

The government announced plans for the No health without mental health Strategy.

The aim of the strategy is to give a new emphasis on early intervention and prevention to tackle the underlying causes of mental ill-health.

The plans, announced by Deputy Prime Minister Nick Clegg, Health Minister Andrew Lansley and Care Services Minister Paul Burstow, include an additional £400million investment to improve access to modern, evidence-based psychological therapies over the next four years.

Alzheimer's Society comment:

'People with dementia are all too often let down by services that fail to meet their needs. On top of this, they can face a double whammy of discrimination because of the stigma attached to mental health conditions and ageism. The Mental Health Strategy has the power to tackle both these issues head on and transform lives.'

'There are 750,000 people living with dementia in the UK and this number is expected to hit a million within 10 years. We must ensure people with dementia are not overlooked by this strategy and that this cash injection helps improve access to psychological services and reduce stigma for people of all ages, living with all mental health conditions.'

Source:
Alzheimer's Society

Tarkkailulähetteen laatimista psykiatriseen hoitoon selkiytetään

Mielenterveyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että terveyskeskuksen vastaava lääkäri voisi määrätä myös muun kuin virkasuhteessa olevan laillistetun lääkärin laatimaan tarkkailulähetteitä ja pyytämään poliisilta virka-apua potilaan toimittamiseksi terveyskeskukseen tai sairaalaan. 

Lainmuutoksella oikeutettaisiin näiden julkista valtaa sisältävien tehtävien hoito myös muussa kuin virkasuhteessa. Tavoitteena on turvata potilaan oikeus tarpeenmukaisiin psykiatrisiin palveluihin.

Kunnan asukkaiden tulee saada tarpeenmukaiset mielenterveyslaissa määritellyt palvelut myös silloin, kun perusterveydenhuollon palvelut tuottaa yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö. Näissä tilanteissa myös yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevat laillistetut lääkärit voisivat tarvittaessa laatia tarkkailulähetteitä ja pyytää virka-apua potilaan toimittamiseksi sairaalaan. Määräys tarkkailulähetteiden laatimiseen annettaisiin kirjallisena, ja se koskisi siinä yksilöityä lääkäriä sekä toimimista nimetyssä toimintayksikössä.

Lisäksi laillistettu lääkäri oikeutettaisiin toimimaan lausunnonantajana raskauden keskeyttämisessä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla säilyisi edelleen raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa säädetty ohjausvalta.

Julkisen vallan käyttöä sisältäviin tehtäviin, joita hoidetaan mielenterveyslain ja raskauden keskeyttämisestä annetun lain nojalla, sovellettaisiin rikoslaissa säädettyä rikosoikeudellista virkavastuuta silloinkin, kun tehtävä on tehty muutoin kuin virkasuhteessa.

RAY:n voittovaroja suomalaiseen hyvinvointiin 367,5 miljoonaa euroa

Valtioneuvosto jakoi yleisistunnossaan 3. helmikuuta RAY:n voittovaroista avustuksia sosiaali- ja terveysjärjestöille 268,2 miljoonaa euroa.  Lisäksi Valtiokonttorille osoitetaan kuluvana vuonna 99,3 miljoonaa euroa sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteensä suomalaiseen hyvinvointiin ohjataan 367,5 miljoonaa euroa.

Valtioneuvosto jakoi raha-automaattiavustuksia 781 sosiaali- ja terveysjärjestölle 1 587 kohteeseen yhteensä 268,2 miljoonaa euroa.

Painopisteitä rahoituksessa ovat lastensuojelu ja nuorisotyö, joita tuetaan 36 miljoonalla eurolla, vanhustyö (35 milj. euroa), mielenterveystyö (28 milj. euroa) ja päihdetyö (25 milj. euroa). Näiden painopisteiden lisäksi avustuksia on suunnattu muun muassa maahanmuuttajatyöhön (9 milj. euroa).

Väestöliitto sai mittavan uuden projektiavustuksen nettipohjaisen vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen vauvaikäisten lasten vanhemmille (Perhenetti 2011–2014). Tampereella, Turussa ja Helsingissä toimivien Senioripysäkkien avustaminen vakiinnutettiin osaksi vanhustyötä.

Avustukset jakautuvat Suomen kaikkiin maakuntiin ja 194 kuntaan. Suurimpia avustuksensaajia ovat merkittävät valtakunnalliset järjestöt kuten Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Mielenterveysseura ja Kehitysvammaliitto.

Valtioneuvosto teki vain vähäisiä muutoksia RAY:n joulukuussa julkistamaan avustusten jakoehdotukseen.

Vuodelle 2011 avustusta haki 1123 järjestöä yhteensä 2426 kohteeseen. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 422,9 miljoonaa euroa.

Diabeteksen hoitotulokset kohenivat 10 vuodessa

Neljännesmiljoonan diabeetikon hoitotulokset ovat nyt paremmat kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä selviää viime vuoden lopussa päättyneen diabetesohjelman loppukatsauksesta.

Erityisesti tablettihoitoa saavien, aikuistyypin diabetesta sairastavien verensokeritaso ja verenpaine ovat kohentuneet selvästi.

Sen sijaan nuoruustyypin diabeetikoilla verenpaine ja painoindeksi näyttävät nousseen.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) arvioi, että parantuneen hoidon ansiosta sydän- ja verisuonisairastavuus ja amputaatiot ovat vähentyneet selvästi.

Suomessa on silti yhä lähes 200 000 ihmistä, jotka sairastavat tietämättään aikuistyypin diabetesta. He ovat vailla hoitoa ja alttiita lisäsairauksille.

 

STT

Alzheimerin taudin riskigeenejä kartoittava maailmanlaajuinen yhteistyöprojekti on käynnistynyt

Alzheimerin taudin riskigeenien kartoitukseen tähtäävä maailmanlaajuinen yhteistyöprojekti ”International Genomics of Alzheimer’s Project (IGAP)” on aloittanut aktiivisen toimintansa. Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen neurologian tutkimusryhmä on osa yhteistyöhanketta.

Kyseessä on ainutlaatuinen yhteistyöprojekti Alzheimerin taudin geneettisen tutkimuksen osalta, jossa yhdistyvät alan keskeisten tutkimusryhmien osaaminen sekä potilasaineistot Euroopasta, Yhdysvalloista, sekä Kanadasta. Projektilla on käytössään noin 60 000 Alzheimerin tautipotilaan sekä kontrollihenkilön aineisto. Tämä mahdollistaa geenimuutosten, joilla on alhainen riskivaikutus, paikantamisen perimässä.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava monitekijäinen sairaus, jonka kansanterveydellinen sekä kansantaloudellinen merkitys tulee entisestään kasvamaan väestön ikääntymisen myötä. Täten geenitaustan tunteminen on ensiarvoisen tärkeää etsittäessä keinoja sairauden ennaltaehkäisemiseksi sekä uusien hoitojen kehittämiseksi.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen neurologian tutkimusryhmä on aikaisemmin osallistunut aktiivisesti yleiseurooppalaiseen Alzheimerin taudin riskigeenien tutkimusyhteistyöhön, jonka tuloksena on löydetty uusia taudille altistavia riskigeenejä. Nyt käynnistyvä kartoitusprojekti on luontainen jatkumo vielä löytämättömien Alzheimerin taudin riskigeenien tunnistamiseksi.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto

Vanhemman ihmisen muisti voi olla kiinni vatsan ympärysmitasta | Ohjelmaopas | yle.fi

RSS

Tiedeuutiset

Vanhemman ihmisen muisti voi olla kiinni vatsan ympärysmitasta

(02.02.2011 klo 22.01)

Vanhemmiten laajentunut vyötärönympärys, korkea verenpaine ja veren korkeat rasva-arvot ovat yhteydessä muistin heikkenemiseen, kertoo juuri ilmestynyt ranskalaistutkimus. Tulokset julkaisee uusin Neurology-lehti.
Yleensä ottaenkin ns. metabolinen oireyhtymä, eli edellisten lisäksi kohonnut verensokeri ja matala hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin arvo, vaikuttavat muistiin. Ihmisellä sanotaan olevan metabolinen oireyhtymä eli MBO, jos ainakin kolme aiemmista oireista esiintyy.

Kolmesta ranskalaiskaupungista tutkittiin yhteensä 7087 henkilöä, jotka olivat vähintään 65-vuotiaita. Heistä kuudellatoista prosentilla todettiin MBO. Tutkituille tehtiin muistitestejä kahden ja neljän vuoden välein. Testit mittasivat niin muistiin palauttamista, näkömuistia kuin sanasujuvuuttakin.

Muistiin palauttamisessa henkilöt, joilla oli MBO, pärjäsivät 20 prosenttia huonommin. Visuaalisen muistin osalta tulokset olivat 13 prosenttia huonommat. Erityisesti veren kohonneet rasva-arvot ja alhainen hyvä kolesteroli olivat yhteydessä muistitesteihin. Diabetes taas vaikutti erityisesti näkötestiin ja sanasujuvuuteen.

Tutkimuksessa mukana ollut lääketieteen tohtori Christelle Raffaitin, (French National Institute of Health Research, Bordeaux), toivoo, että tutkimus tuo lisävalaistusta siihen, miten MBO ja siinä vielä yksilölliset erityispiirteet, vaikuttavat kongitiivisiin toimintoihin. "Metabolisen oireyhtymän hoito voi hidastaa ikääntymiseen liittyvää muistin heikentymistä tai lykätä dementian puhkeamista", Raffaitin sanoo.

( Yle tiede, Neurology)

Aerobinen liikunta suurentaa muistin toimintaan vaikuttavia aivoalueita | Ohjelmaopas | yle.fi

RSS

Tiedeuutiset

Aerobinen liikunta suurentaa muistin toimintaan vaikuttavia aivoalueita

(01.02.2011 klo 20.01)

Vanhemmat ihmiset voivat torjua muistin heikentymistä liikunnalla, osoittaa Yhdysvalloissa tehty koe. 40 minuutin reipas kävely kolme kertaa viikossa kasvatti muistin kannalta oleellisen hippokampus-tumakkeiden kokoa parilla prosentilla vuodessa, kun vertailuryhmässä olleiden venyttelyä saman ajan harjoittaneiden ihmisten hippokampusten koko pieneni samaan aikaan runsaalla prosentilla. Lisäksi liikuntaa harrastaneiden tulokset muistikokeissa paranivat vuoden aikana.
Kokeeseen osallistui 120 vanhempaa ihmistä, jotka eivät aiemmin liikuntaa harrastaneet. Älyllisesti he olivat hyväkuntoisia, kenelläkään ei ollut dementiaa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, kävelyryhmään ja venyttelyryhmään. Harjoituksia oli molemmissa ryhmissä 40 minuutin ajan kolme kertaa viikossa.

Koehenkilöiden aivot kuvattiin funktionaalisella magneettikuvauksella fMRI:llä kolme kertaa: ennen kokeen alkua, kuuden kuukauden kuluttua ja kolmannen kerran vuoden päästä. Samoin heille tehtiin kolme kertaa muistikoe, jossa testattiin avaruudellisen muistin toimintaa. Lisäksi mitattiin aivojen toimintaan liittyviä biokemiallisia indikaattoreita kuten oppimiseen ja muistin toimintaan liittyvää BDNF-yhdistettä.

Hippokampukset ovat molemmin puolin päätä sijaitsevat pienehköt tumakkeet, joiden tiedetään osallistuvan muistijälkien muodostumiseen. Esimerkiksi Alzheimerin taudille on tyypillistä hippokampusten surkastuminen mutta ne kutistuvat todennäköisesti normaalistikin vanhuudessa.

Venyttelyryhmässä olleiden hippokampukset pienenivät vuoden aikana 1,4% ja 1,43%, mikä edustanee normaalia muutosta koehenkilöiden ikäisillä. Liikuntaryhmässä hippokampukset kuitenkin suurenivat, 2,1% ja 2,0% eli aerobisella liikunnalla pystyttiin hidastamaan niiden kutistumista. Myös muistikokeen tulokset paranivat liikuntaryhmäläisillä vuoden aikana verrattuna alkutilanteeseen ja BDNF-yhdisteen määrä kasvoi. Se oli suhteessa hippokampusten koon kasvuun.

(PNAS 1.2.)

via ohjelmaopas.yle.fi

Kaipaako aivotoimintasi tehostusta? Syö näitä!

http://www.iltasanomat.fi/terveys/Kaipaako%20aivotoimintasi%20tehostusta%20Sy...!/art-1288366196748.html

Sokerikahvi parantaa muistia -   Mediuutiset

via mediuutiset.fi

Asiantuntija: Lääkkeet jäävät usein syömättä

Pitkäaikaissairaista alle puolet syö lääkkeensä säännöllisesti.

http://www.iltalehti.fi/terveys/2010111912727225_tr.shtml

Liukastuminen maksaa keskimin 6000 euroa | Kauppalehti.fi

Liukastuminen maksaa keskimäärin 6000 euroa

Perjantai 04.02.2011 klo 07:22   

KUVA: EERO LIESIMAA/IL


Joka kolmas suomalainen liukastuu talvisaikaan.
Kaatumisista aiheutuu vuosittain yli puolen miljardin euron kustannukset, kun mukaan lasketaan sairaanhoitokulut sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetykset.
Laskelmat perustuvat Työterveyslaitoksen tutkimuksiin.
Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan, ja kaatumisten takia sairaalahoitoon hakeutuu jopa 50 000 suomalaista vuosittain.
Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös lähes kolmannes kaikista ilmoitetuista työtapaturmista.

via kauppalehti.fi