Työ- ja elinkeinoministeriö - Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta

11.1.2011

Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta

Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho kirjoittaa HS:n 7. tammikuuta ilmestyneessä vieraskynässä, että tulevaisuuden ikäihmiset tahtovat valita palvelunsa itse eivätkä halua olla viranomaisten päätösten kohteita.

Vanhusten osuus väestöstä kasvaa Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan vuoteen 2040 mennessä kaksinkertaistuvan noin 1,5 miljoonaan. Yli 80-vuotiaiden määrä taas kasvaa vuoteen 2020 mennessä 235000:sta 275000:een ja vuoteen 2030 mennessä jopa yli 420000:een.

 

Vanhuus ei ole sairaus, mutta vanhakin ihminen sairastuu. Vaikka 65-84-vuotiaiden toimintakyky on 20 viime vuoden aikana selvästi parantunut, muistisairauksista on tulossa merkittävin syy runsaan hoivan tarpeeseen. Keskuudessamme elää yli 95000 vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavaa ihmistä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä on yli 130000, joista lähes puolet on täyttänyt 85 vuotta.

 

Palvelujärjestelmän kehittämisessä on nykyisin johtoajatuksena laitoshoidon purkaminen. Tavoitteena on, että vanhenemme kotonamme. Jos ihminen ei pysty asumaan kotona, hän siirtyy kodinomaiseen palvelutaloon tai hoivakotiin.

 

Ympärivuorokautiseen hoivaan perustuvan eli tehostetun palveluasumisen määrä on 2000-luvulla kasvanut. Tätä nykyä paikkoja on noin 25000. Tosin terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien pitkäaikaispaikkojen määrä on edelleen suurin piirtein sama kuin ennen.

 

Laitoshoidon purku-urakka on mittava. Tehostetun palveluasumisen paikkojen kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä maksaisi noin kolme miljardia euroa - ja silloinkin paikkoja olisi tarjolla vain alle 40 prosentille muistisairaista.

Vanhuspalvelut kohtaavat tulevaisuudessa täysin uudentyyppisen haasteen. 2020- tai 2030-lukujen seniorikansalaiset ovat aiempaa vauraampia ja paremmin koulutettuja. Toisin kuin vanhempansa ja isovanhempansa he eivät ole joutuneet tyytymään vähään. Heillä on käsitys hyvistä palveluista, tietoisuus kuluttajan asemasta ja kyky hankkia palveluja tuttuun tapaan: internetistä.

 

Tulevaisuuden ikäihmiset haluavat tehdä valintoja itse eivätkä olla viranomaisten palvelupäätösten kohteita.

 

Järjestöt ja yritykset tuottavat Suomessa jo yli 55 prosenttia vanhusten palveluasumisesta. Hankinnat perustuvat kilpailutukseen.

 

Kilpailutusten hallinnan ja hyödyntämisen on havaittu tuottavan ongelmia sekä palveluiden hankkijoille että tuottajille. Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän silmiinpistävin ero Ruotsiin, Tanskaan ja joihinkin muihin Länsi-Euroopan maihin onkin järjestelmä- ja viranomaislähtöisyys.

 

Pohjoismaista Tanska on vienyt pisimmälle palvelujärjestelmän, joka perustuu vanhusten itsemääräämisoikeuteen, omaan valintaan ja kansalaisvaikuttamiseen. Se on yli 20 vuoden kuluessa kehittynyt toimintamalli, jonka keskeiset sisällöt on määritelty lainsäädännössä.

 

Ruotsissa tuli vuoden 2009 alussa voimaan laki eräiden sosiaalipalvelujen vapaasta valinnasta. Valinnanvapaus oli jo sitä ennen ollut pitkään käytössä useissa kunnissa niiden oman päätöksen perusteella, joten järjestelmästä on ehtinyt kertyä runsaasti kokemuksia.

 

Ruotsalaisessa mallissa palveluntuottajan on pystyttävä tuottamaan kunnan määrittelemä laatutaso tietyllä enimmäishinnalla. Palveluseteleitä ei käytetä, vaan kunta maksaa palvelun hinnan suoraan tuottajalle. Vapaa valinta on selvästi vahvistanut pienten palveluntuottajien asemaa markkinoilla ja siten monipuolistanut tuotantotapoja.

 

Vapaan valinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa myös Suomessa. Valmisteluja on jo tehty muuttamalla lainsäädäntöä.

 

Vuoden 2009 kesällä tuli voimaan laki palveluseteleistä, joita käyttämällä vanhus valitsee kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta mieleisensä. Tämän vuoden alussa taas uudistui kotikunta- ja sosiaalihuoltolaki, joka antaa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa pitkäaikaishoidossa oleville mahdollisuuden muuttaa toiseen kuntaan lähelle sukulaisiaan; aiempi kotikunta vastaa kustannuksista.

 

Lisäksi vuoden 2014 alussa tulee voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka perusteella kansalainen voi valita vapaasti koko maasta sen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan.

 

Vapaan valinnan käyttöönotto vaatii valmiuksia myös asiakkailta. Vuosikymmenien kuluessa muodostuneelle järjestelmälle asiakaslähtöisyys on edelleen uusi ajattelutapa.

 

Kuluttajanäkökulmaa palveluasumisessa selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on käynyt läpi muun muassa Kuluttajaviraston tekemiä selvityksiä. Ne ovat osoittaneet, että palveluasumista hakeva tai hänen omaisensa ei pysty millään tavoin vertailemaan palveluja ja niiden hintoja keskenään.

 

Selvitysten mukaan esimerkiksi palvelumaksu saattoi vaihdella 25 eurosta 500 euroon ja lääkehuolto 40 eurosta kuukaudessa 41 euroon tunnissa.

 

Ratkaisu ongelmaan on palvelujen ja niiden hinnoitteluperusteiden selvä ja yhdenmukainen määrittely. Se vaatii viranomaisten ja palvelujen tuottajien sekä kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja sitoutumista.

 

Lisäksi tarvitaan asiakasneuvontaa ja tiedotusta kuluttajan oikeuksista. Vanhuspalveluita täytyy myös voida ostaa valtakunnallisen sähköisen palvelun kautta. Kun olemme tottuneet hankkimaan elokuva-, juna- ja lentolippumme internetistä, voisimme hyvin hyödyntää sitä myös kotipalvelun hankinnassa.

Palaa otsikoihin

via tem.fi

Inhimillinen hoiva on jokaisen oikeus!

Suomessa elää 280 000 akuuttia yksinäisyyttä potevaa vanhusta,
120 000 muistisairauteen sairastunutta, 50 000 skitsofreniapotilasta ja 54 000
kärsii epilepsiasta.

Lääkityksen muistaminen on tärkeää sairastuneiden kohdalla. Lääkityksen unohtaminen
pahentaa tilannetta ja nopeuttaa sairauden etenemistä. Kaupunkien ja kuntien säästötoimet
eivät paranna hoitoa, päin vastoin.

Etähoiva avuksi

Espoolainen hoivateknologian kehittäjä Muistin Oy on avannut automatisoidun etähoiva-palvelun ihmisille, joille lääkityksen ottaminen on hyvinvoinnin kannalta ehdotonta. 

"Palvelu helpottaa ikääntyvien kotona asumista, vähentää omaisten huolta ja kunnallisen kotihoidon työpaineita." Petteri Honkaniemi Muistin Oy;stä aloittaa.

Puhelinjärjestelmä soittaa hoivasoiton ikääntyville ja lääkemuistutuksen tarvitseville. Jos puheluun ei reagoida tai hoivattava tarvitsee apua, lähettää järjestelmä hälytyksen omaiselle tai hoitoyksikköön. Hoivateknologian näkökulmasta, uutta on se että palvelu toimii kaikissa, niin matka- kuin kotipuhelimissa.

"Palvelun aloittaminen on helppoa, ei tarvitse ostaa kalliita turvapuhelimia tai muita vempaimia. Se säästää selvää rahaa kunnallisella sektorilla" Honkaniemi kertoo. " Tutkimusten mukaan yli puolet vanhuksista ei osaa, eikä edes halua oppia käyttämään teknisiä apuvälineitä. Tavallista puhelinta osaa käyttää kaikki suomalaiset." Honkaniemi jatkaa.

Vanhusten vaikea ongelma - yksinäisyys

Yksinäisyys sairastuttaa ikääntyvän yleisimmin masennukseen ja muihin psyykkisiin sairauksiin. Yksinäinen ikäihminen on ongelmiensa kanssa yksin. Kunnallisen kotihoidon työtaakkaan yksinäisyyden helpottaminen ei mahdu.

Vanhusten yksinäisyyden helpottamiseen Muistin.fi palvelu tarjoaa hoivasoiton ja kaveripiiripalvelun. Kaveripiiri on ympärivuorokautinen puhelinkeskusteluryhmä ikääntyville. Ryhmästä saadaan seuraa ja apua yksinäisyyteen.
 
"Käytännössä Kaveripiiri on ikäihmisten chatti. Siellä voi keskustella anonyymisti tai reilusti omalla nimellä. Jos yksikin yksinäinen ihminen saa palvelusta helpotusta elämäänsä olemme onnistuneet.” Honkaniemi selvittää.

Omainen kateissa

"Usein kun dementoitunut äitini on lähtenyt kaupungille, hän soittaa ja kertoo olevansa eksyksissä. Keinot on vähissä, kun pitää arvailla, mistä äitiä pitäisi lähteä etsimään." Jaana Vuorinen Helsingistä kertoo.

Lääkemuistutuksen, hoivasoiton ja kaveripiirin lisäksi Muistin-palvelut tarjoaa omaisen paikallistamisen. Paikallistaminen onnistuu, jos omaisella on matkapuhelin mukana. Palvelussa omaisen sijainti näytetään kartalla.

Palvelukokonaisuudelle on haettu EU hyödyllisyysmalli.

Muistin-palvelut toimivat osoitteeessa www.muistin.fi

Suomessa on vuosi vuodelta enemmän yksinäisiä ihmisiä

Suomessa on vuosi vuodelta enemmän yksinäisiä ihmisiä

Julkaistu 8.2.2011 10:23
Muokattu 8.2.2011 11:00

Helmikuun 14. päivä vietetään ystävänpäivää, mutta yhä useammalla ei ole ketään, jolle lähettää ystävänpäiväkorttia. Yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta Punaisen Ristin vapaaehtoiset näkevät erityisesti nuorten ja ikääntyneiden yksinäisyyden.

– Yksinäisyys on usein sidoksissa elämäntilanteeseen. Nuoren kohdalla esim. paikkakunnan muutto opiskelun tai työn vuoksi aiheuttaa tilapäisiä yksinäisyyden kokemuksia. Ikäihmisillä puolestaan oman toimintakyvyn heikkeneminen, lasten asuminen eri paikkakunnalla ja ikätoverien luonnollinen poistuminen altistaa yksinäisyydelle, kertoo Punaisen Ristin kotimaan avun suunnittelija Anita Hartikka.

– Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät voivat ehkäistä tai lisätä yksinäisyyttä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen jättävät liian monia ulos sosiaalisista kontakteista ja yhteisöistä. Sekä työ- että harrastusmahdollisuuksista syrjään joutuvan ihmisen on vaikea yksin ponnistella ulos noidankehästä, jonka ääripäässä on täydellinen erakoituminen, Hartikka jatkaa.

– Ajallemme on ominaista myös kommunikaatiovaje. Palvelujen, asioinnin ja ystävyyssuhteiden siirtyminen nettiin jättää ihmisten välisen aidon kohtaamisen vähälle ja lisää yksinäisyyden kokemuksia.

– Punaisen Ristin vapaaehtoiset näkevät, miten nuoren yksinäisyys voi luoda perustaa pysyvämmälle syrjäytymiselle ja ikääntyneiden yksinäisyys heikentää heidän selviytymismahdollisuuksiaan.

Tänään on hyvä päivä ryhtyä ystäväksi

Ystävänpäivänä Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät eri puolilla Suomea yli sata tapahtumaa, joissa esitellään oman paikkakunnan ystävätoimintaa. Lisäksi eri puolilla Suomea käynnistyy kymmeniä uusia ystävätoiminnan kursseja, joissa osallistujat saavat perustietoa siitä, mitä vapaaehtoisuus ja ystävänä toimiminen tarkoittavat.

Monet ystävänpäivän tapahtumista järjestetään yhteistyössä Punaisen Ristin yritysyhteistyökumppani Tapiolan kanssa. Tapiola on tukenut Punaisen Ristin ystävätoimintaa jo vuodesta 2006 alkaen.

Kaikilla ei ole elämäntilanteensa takia mahdollisuutta sitoutua vapaaehtoistyöhön, vaikka ystävätoiminta tuntuukin läheiseltä ja tärkeältä työltä. Uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta voi tukea myös taloudellisesti lahjoittamalla Punaisen Ristin Hyväpäivä-keräykseen osoitteessa www.lahjoita.fi tai soittamalla: 0600 15590 (9,93 €/puh. + pvm).

 Ystävyyttä ympäri Suomea - katso ystävänpäivän tapahtumat

 Tänään on hyvä päivä ryhtyä ystäväksi - tule mukaan toimintaan

Kuvaaja: Katja Lösönen

© Punainen Risti| Lailliset huomautukset | webmaster@redcross.fi

via redcross.fi

Alihoidetut vanhukset :: Terveyskirjasto

Vanhojen ihmisten depressio jusein diagnosoimatta ja hoitamatta. Vaikeimpien depressioiden osuus vnee imy Lievempien sen sijaan kasvaa. Noin 15–20:n prosentin verran 65 vuotta ttistiehistrvioidaan sairastavan masennusta. Naisista noin 20–30 prosenttia on masentunut. Iktymiseen liittyvmahdollisuuksien vneminen, menetykset ja raihnaistuminen. Vaikeus sopeutua nin muutoksiin altistaa depressiolle.

Ruumiillinen sairastaminen ja yksinyys ovat merkittltistavia tekij. Oireena on tavallisesti apaattisuus. Ihmisen on vaikea selviytyittistoimista, erityisesti aamupovat alavireisiMieliala on masentunut, kiinnostus elkatoaa, mieli muuttuu yneeksi, itkuisuus ja pessimismi listyv Ihminen kokee itsensrvottomaksi, syyttja vttelee itse. Ajatuksissa vellovat toiveet kuolemasta. Hyvin usein ruumiilliset oireet peittt depression: kivut ja st, luulotautisuus, unihiruokahalun puute, laihtuminen ja vmys, alkoholismi.

Masentuneen vanhuksen hoito on usein vaativaa. Vanhus voi olla katkera, syyttelevtakertuva ja kuormittava. Vaikeasti depressiiviset ja itsemurha-alttiit vanhukset kuuluvat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

via terveyskirjasto.fi

Alzheimerin taudin hoito :: Terveyskirjasto

Vaikka parantavaa hoitoa Alzheimerin tautiin ei ole, potilasta voidaan aina hoitaa. Hn hyveen voidaan tehdaljonkin yhteisty hn ja omaisten sekerveyden- ja sosiaalihuollon eri osaajien vllVarsinaiset letieteelliset hoitomuodot ovat osa kokonaishoitoa.

Alzheimerin taudin hoidon keskeisiavoitteita on hidastaa tilan etenemista n pidentaikaa taudin lievemmaiheessa sekukea potilaan ja hn lisensutonomiaa ja pidentkotona asumisen aikaa.

Oleellista on myheissairauksien ja varhaisen laitoshoidon vaaratekijn hallinta p siirtlaitoshoidon ajankohtaa mysemmi tai vtlaitoshoito.

TKEMUISTAA
Potilaan tilaan vaikuttavat myirikkeiden meke, ettunnistetaan kreita aiheuttavat tilanteet ja poistetaan tapaturmia aiheuttavia vaaroja. Lehoidon rinnalla korostuu lkeetoito.

Esimerkkejoimenpiteistjotka tukevat kotona selviytymistotsikko)
Le: Koito, Alzheimerin tauti, taulukko T17
Yksilnen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
Kuntouttavat, selviytymista omatoimisuutta tukevat toimenpiteet	varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta
	sopeutumisvalmennus
	aktiviteetti, terapiat yms.
	aktivoiva piminta
Asianmukainen letieteellinen hoito	kohdennettu lehoito
	kreiden hoito
	oheissairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijn (esimerkiksi pteiden ja epianmukaisen lityksen) poistaminen
Oikea-aikaiset tukitoimet	kotipalvelut
	kuljetuspalvelut
	lyhytaikainen tai jaksoittainen laitoshoito
	muut kunnalliset tukipalvelut (ateriapalvelu, turvapuhelin ym.)
Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet	lkeiden korvattavuus
	eleensaajan hoitotuki
	omaishoidon tuki
Omaisen oikeudet ja tukeminen	vertaistuki
	lomaoikeus
Turvallisuutta lisratkaisut	edunvalvonnan tarpeen arviointi
	ympsttokset

Alzheimer-lkeiden kt;/h3>

Kun Alzheimer-diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lehoidon aloittamista. Ensisijaiseksi lkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) eststdonepesiili, galantamiini, rivastigmiini), joista on vankin nte muodostavat Alzheimerin taudin oireenmukaisen hoidon 1. divisioonan.

Jos kyseessn kohtalaisen vaikea tai vaikea Alzheimerin taudin aiheuttama dementia, voidaan hoito aloittaa myemantiinilla. Memantiinia kuitenkin useimmiten ket taudin edetessiseenhdessKE:n esten kanssa.

Onnistunut hoito vaikuttaa taudin lievaiheessa siten, ettairaudentila vakiintuu tai oireet etenevodotettua hitaammin. Keskivaikeassa vaiheessa lehoito auttaa toimintakyvyn symisessai kohentaa sita vaikeassa vaiheessa kreet helpottuvat. Hoitovastetta tulee seurata snsesti.

Alzheimerin taudin ja muiden etenevien muistisairauksien lehoidosta kerrotaan enemmseuraavissa luvuissa.

LAITOSHOITOON JOHTAVIA MERKITTIVAARATEKIJTOVAT SEURAAVAT:
yksinasuminen kreet psyykkiset hit;/li> virtsanpidskyvytts (inkontinenssi) tasapaino- ja klyvaikeudet omaisen uupuminen

via terveyskirjasto.fi

Untitled

Download now or watch on posterous

MuistinTrailerPakattu.wmv (6067 KB)

Chocolate is as good for you as fruit | Metro.co.uk

- 6th February, 2011

Tweet

Share this article

Chocolate is 'as good for you as fruit'

It's the news those with a sweet tooth have been waiting for: nibbling on a chunk or two of dark chocolate is just as good for you as drinking a glass of fruit juice.

Related Tags:

chocolate

fruit

cocoa

health

juice

Dark chocolate contains cancer busting chemicals (Alamy)

Latest research – admittedly for a leading sweet manufacturer – claims chocolate contains more healthy plant compounds, gram-for-gram, than fruit juice.

It showed both dark chocolate and cocoa had more cancer-busting antioxidant activity and more flavanols than fruit.

Lead author Dr Debra Millar, at the Hershey Centre for Health and Nutrition, in Pennsylvania, wrote: ‘Natural cocoa powder and dark chocolate have significantly greater TF (total flavanol) values than the other fruit powders and juices tested, respectively.’

Comparisons were made between single servings of dark chocolate, cocoa, hot chocolate mix and fruit juices.

Antioxidants, which include flavanols, neutralise destructive molecules called free radicals and are believed to combat heart disease and cancer.

Registered nutritionist and TV consultant Dr Carina Norris supported some of the Hershey claims but warned the idea of chocolate being healthier than fruit was ‘too good to be true’.

She said: ‘There’s plenty of research showing cocoa is high in antioxidants and flavanols, which can help against heart disease and cancer.

via metro.co.uk

Junk food diet ‘could damage your child’s IQ’ | Metro.co.uk

Aidan Radnedge - 7th February, 2011

Tweet

Share this article

Junk food diet ‘could damage your child’s IQ’

Scientists at Bristol University say that parents who give their children junk food could be lowering their IQ, but equally, 'health conscious' diets could boost IQ.

Related Tags:

Bristol University

food

iq

health

parents

Eating junk food could lower your child's IQ (Picture: Alamy)

Giving children a diet high in fats, sugars and processed foods in the first three years of life has been linked to lower IQ, regardless of whether diet improved later on.

Equally, giving children a ‘health conscious’ diet with lots of fruit, vegetables, rice and pasta could boost IQ, said scientists at Bristol University.

The brain grows at its fastest rate in the first three years, indicating that head growth is linked to intellectual ability, said Dr Kate Northstone.

‘It is possible that good nutrition during this period may encourage optimal brain growth,’ she added.

The findings emerged after the long-term health of about 14,000 children born in 1991 and 1992 was tracked as part of the Avon Longitudinal Study of Parents and Children.

Parents were questioned about their children’s diet at ages three, four, seven and eight-and-a-half.

via metro.co.uk

Suuri ero hyvien ja huonojen työpaikkojen välillä

Työsuojelutarkastajien käyttöön on kehitetty menetelmiä mitata työolojen laatua yksittäisillä työpaikoilla. Ensimmäinen mittauksiin perustuva laaja valtakunnallinen tilastoraportti kertoo, että kaikilla toimialoilla eri työpaikkojen väliset erot ovat paljon suuremmat kuin toimialojen väliset erot.

Vuosina 2002 - 2009 fyysistä työympäristöä ja psykososiaalista kuormitusta mittaavaan kyselyyn vastasi yli 28000 työntekijää noin 1500 työpaikalta. Pienten alle 20 hengen työpaikkojen työntekijät olivat työoloihinsa kaikkein tyytyväisimpiä. Parhaiksi työolot koettiin informaatio- ja viestintätoimialalla sekä pankeissa ja vakuutuslaitoksissa. Kehnoimmiksi olot koettiin teollisuudessa, kuljetuksissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Parhaiten kyselyssä menestyneiden toimialojen työpaikoista puolella henkilöstö oli hyvin tyytyväinen kaikkiin kysyttyihin työolojen osa-alueisiin. Näiden alojen heikoimmillakin työpaikoilla vastauskeskiarvot olivat neutraalin kolmosen tyytyväisemmällä puolella.

Teollisuuden, kuljetusten sekä sosiaali- ja terveyspalveluidenkin työpaikoista paras neljännes yltää samalle hyvälle tasolle kuin viestinnän ja rahoituspalvelujen parhaat työpaikat. Ongelmat kasaantuvatkin heikoimpaan neljännekseen näiden toimialojen työpaikoista. 

Teollisuudessa tyytymättömiä oltiin erityisesti lämpöolosuhteisiin ja keskusteluun työtehtävistä ja työn tavoitteista. Terveyspalveluissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat työn huono sujuvuus, kiire ja lämpöolosuhteet.

Työsuojelutarkastajat arvioivat myös miten hyvin työpaikka noudattaa lakisääteisiä työturvallisuus- ja työterveysjohtamisen menettelytapoja. Vuosina 2006 - 2009 käytiin kyselyllä läpi yhteensä yli 3 000 työpaikan työsuojelutoiminta.

Pienillä työpaikoilla työntekijöiden opetus ja ohjaus, esimiesten toiminta ja työolojen seurantamenettelyt olivat paremmin hoidossa, mutta työsuojelun muodollinen yhteistoiminta ja vaarojen selvitys heikommin kuin suurilla työpaikoilla.

Työsuojelun menettelyt olivat parhaiten hoidettu informaatio- ja viestintätoimialalla sekä pankeissa ja vakuutuslaitoksissa. Huomattavasti heikommin ne oli hoidettu muun muassa rakennusalalla, teollisuudessa, kuljetuksissa, koulutusalalla sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Paras neljännes kaikista työpaikoista on hoitanut hyväksyttävästi yli 90 % lakisääteisistä velvoitteista, kun heikoimmalla neljänneksellä velvoitteista on hoitamatta kolmasosa. Heikoiten toteutuneita asioita olivat työn vaarojen selvitys, työpaikan omat työsuojelutarkastukset, työsuojeluhenkilöstön koulutus ja työsuojelun toimintaohjelma.

Yksinäisyys on huolestuttava ongelma.

Yksin asuva Alberto kertoo tarinansa Yhteisvastuun dokumenttifilmissä. Kuva: Ville Asikainen 

Yhteisvastuu 2011 tukee yksinäisiä nuoria

Yhteisvastuukeräys 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittainen kansalaiskeräys. Keräystuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen avustustyöhön Kirkon Ulkomaanavun kautta.

 

Keräyksen avasi virallisesti presidentti Tarja Halonen sunnuntaina 6. helmikuuta. Tämänvuotisen keräyksen esimies on Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.

Apua yksinäisille ja syrjäytyneille nuorille Mosambikissa

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan yksinäisiä ja syrjäytyneitä nuoria Xikhelenin köyhälistöalueella Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Monet nuoret joutuvat ottamaan vastuun perheestä ja toimeentulosta vanhempien kuoltua aidsiin. Orvoksi jääneet lapset ja nuoret jäävät vaille aikuisen huolenpitoa ja joutuvat yksin hoitamaan kotia ja sisaruksia. Monet nuoret eivät kykene jatkamaan koulunkäyntiään ja vieraantuvat usein muista samanikäisistä nuorista.

Yhteisvastuukeräyksen tuotolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja heitä autetaan selviytymään elämässään eteenpäin. Koulutetut tukihenkilöt kiertävät järjestelmällisesti Xikhelenissä etsimässä apua tarvitsevia perheitä ja orpoja ja tekevät kotikäyntejä heidän luokseen. Perheet saavat henkistä tukea, tukea koulunkäyntiin ja tarvittaessa ruoka-apua. Sairaat pääsevät hoitoon ja nuorille järjestetään ammatti- ja yrittäjäkoulutusta. Hiv-positiivisia kannustetaan käynnistämään vertaistukiryhmiä ja osallistumaan niihin. Kirkon Ulkomaanapu toimittaa avun perille.

Kirkon Ulkomaanavun työ Mosambikissa

Ulkomaanapu seuraa Mosambikin tulvatilannetta

Poikkeuksellisen rankka sadekausi on nostanut jokien pintoja Mosambikin etelä- ja keskiosissa ja tulvavesi vaikuttaa jo kymmenien tuhansien ihmisten elämään. Joulukuussa alkanut sadekausi jatkuu maaliskuulle ja on mahdollista, että tulvat pahenevat. Kirkon Ulkomaanavun maaseutuhankkeet Gazan provinssissa sijaitsevat tulva-alueella ja niissä on varauduttu mahdollisiin katastrofeihin. Kirkon Ulkomaanapu seuraa tilannetta ja valmistautuu tarvittaessa lähettämään apua.

Yhteisvastuun dokumenttifilmit

YLE:n kanavilla näytetään dokumenttifilmejä keräyskohteista. Lähetysajat

Kirkon Ulkomaanavun opintomatka Mosambikiin

Lokakuussa 2010 kuusi seurakuntien yhteyshenkilöä eri puolilta Suomea tutustui Kirkon Ulkomaanavun työhön Mosambikin pääkaupungissa Maputossa sekä maaseudun kylissä. Katso kuvakertomus matkasta!

Vuoden 2010 keräys auttaa Haitissa

Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräys tuotti 6,8 miljoonaa euroa köyhien lapsiperheiden auttamiseksi Suomessa ja Haitissa. Kirkon Ulkomaanapu aloitti katastrofityön Haitissa välittömästi tuhoisan maanjäristyksen jälkeen 12. tammikuuta 2010 ja on sitoutunut työskentelemään maassa pitkään.

Kirkon Ulkomaanavun työ Haitissa
Video: Toivoa kouluihin

Voit auttaa ryhtymällä kerääjäksi www.yhteisvastuu.fi/keraajaksi

Voit auttaa lahjoittamalla! www.yhteisvastuu.fi/lahjoita

via kua.fi

Moderate Exercise Improves Memory In Older People

Just one year of moderate physical exercise in late adulthood can reverse shrinkage of the brain's hippocampus and improve spatial memory, said US researchers in a new study, funded through the National Institute on Aging.

Researchers at the University of Pittsburgh, University of Illinois, Rice University, and Ohio State University, wrote about their project, considered to be the first of its kind, in a Proceedings of the National Academy of Sciences, PNAS paper that was published ahead of print on 31 January.

The hippocampus is a significant part of the brain in humans and other mammals. It belongs to the limbic system and sits deep inside brain tissue in the medial temporal lobe where it plays an important role in long term and other types of memory formation and spatial navigation.

As we enter late adulthood, this part of the brain starts to shrink, leading to loss of memory and increased risk of dementia.

Studies have shown that adults who are fitter tend to have larger medial temporal lobes, and that physical activity increases nutritive blood supply to the hippocampus, but this is the first study to look at the effect of aerobic exercise on the size of the hippocampus in later life.

For the randomized controlled trial, lead author Dr Kirk Erickson, professor of psychology at the University of Pittsburgh, and colleagues, recruited 120 sedentary older adults without dementia and randomized them to one of two groups.

The first group walked around a track for 40 minutes a day for three days a week, and the second group just did stretching and toning exercises.

They did this for a year, during which they also underwent MRI brain scans, spatial memory tests, and gave blood samples, at the beginning, middle and end of the period.

The researchers found that "aerobic exercise training increases the size of the anterior hippocampus, leading to improvements in spatial memory".

More specifically, the results showed that:

• Exercise training increased the volume of the hippocampus by 2.12 per cent on the left side and 1.97 per cent on the right side.

This compared to a 1.40 and 1.43 per cent reduction in those same brain regions respectively in the stretching and toning only group (the controls).

Increased hippocampal volume was linked to greater blood levels of brain-derived neurotrophic factor (BDNF), a biomarker for brain health that is involved in learning and memory.

Although hippocampal volume declined in the control group, the decline was less marked among those members whose fitness levels were higher at the start of the study, suggesting that fitness protects against volume loss.

However, the size of the caudate nucleus (also important for memory) and thalamus (important for processing sensory and spatial information) appeared unaffected by the intervention.

The researchers concluded that:

"These theoretically important findings indicate that aerobic exercise training is effective at reversing hippocampal volume loss in late adulthood, which is accompanied by improved memory function."

Erickson said we tend to accept it as inevitable that our hippocampus will shrink later in life:

"But we've shown that even moderate exercise for one year can increase the size of that structure. The brain at that stage remains modifiable," he said in a statement.

Senior author Dr Art Kramer, director of the Beckman Institute at the University of Illinois, said the findings were particularly interesting because they show even modest exercise can make a substantial difference to memory and brain health in sedentary older people:

"Such improvements have important implications for the health of our citizens and the expanding population of older adults worldwide," said Kramer.

"Exercise training increases size of hippocampus and improves memory."
Kirk I. Erickson, Michelle W. Voss, Ruchika Shaurya Prakash, Chandramallika Basak, Amanda Szabo, Laura Chaddock, Jennifer S. Kim, Susie Heo, Heloisa Alves, Siobhan M. White, Thomas R. Wojcicki, Emily Mailey, Victoria J. Vieira, Stephen A. Martin, Brandt D. Pence, Jeffrey A. Woods, Edward McAuley, and Arthur F. Kramer.
PNAS, published ahead of print 31 January 2011.
DOI:10.1073/pnas.1015950108

Additional sources: University of Illinois at Urbana-Champaign (31 Jan 2011 press release), Wikipedia.

Written by: Catharine Paddock, PhD

People With Dementia Must Not Be Overlooked By Mental Health Strategy, UK

People With Dementia Must Not Be Overlooked By Mental Health Strategy, UK

The government announced plans for the No health without mental health Strategy.

The aim of the strategy is to give a new emphasis on early intervention and prevention to tackle the underlying causes of mental ill-health.

The plans, announced by Deputy Prime Minister Nick Clegg, Health Minister Andrew Lansley and Care Services Minister Paul Burstow, include an additional £400million investment to improve access to modern, evidence-based psychological therapies over the next four years.

Alzheimer's Society comment:

'People with dementia are all too often let down by services that fail to meet their needs. On top of this, they can face a double whammy of discrimination because of the stigma attached to mental health conditions and ageism. The Mental Health Strategy has the power to tackle both these issues head on and transform lives.'

'There are 750,000 people living with dementia in the UK and this number is expected to hit a million within 10 years. We must ensure people with dementia are not overlooked by this strategy and that this cash injection helps improve access to psychological services and reduce stigma for people of all ages, living with all mental health conditions.'

Source:
Alzheimer's Society

Tarkkailulähetteen laatimista psykiatriseen hoitoon selkiytetään

Mielenterveyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että terveyskeskuksen vastaava lääkäri voisi määrätä myös muun kuin virkasuhteessa olevan laillistetun lääkärin laatimaan tarkkailulähetteitä ja pyytämään poliisilta virka-apua potilaan toimittamiseksi terveyskeskukseen tai sairaalaan. 

Lainmuutoksella oikeutettaisiin näiden julkista valtaa sisältävien tehtävien hoito myös muussa kuin virkasuhteessa. Tavoitteena on turvata potilaan oikeus tarpeenmukaisiin psykiatrisiin palveluihin.

Kunnan asukkaiden tulee saada tarpeenmukaiset mielenterveyslaissa määritellyt palvelut myös silloin, kun perusterveydenhuollon palvelut tuottaa yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö. Näissä tilanteissa myös yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevat laillistetut lääkärit voisivat tarvittaessa laatia tarkkailulähetteitä ja pyytää virka-apua potilaan toimittamiseksi sairaalaan. Määräys tarkkailulähetteiden laatimiseen annettaisiin kirjallisena, ja se koskisi siinä yksilöityä lääkäriä sekä toimimista nimetyssä toimintayksikössä.

Lisäksi laillistettu lääkäri oikeutettaisiin toimimaan lausunnonantajana raskauden keskeyttämisessä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla säilyisi edelleen raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa säädetty ohjausvalta.

Julkisen vallan käyttöä sisältäviin tehtäviin, joita hoidetaan mielenterveyslain ja raskauden keskeyttämisestä annetun lain nojalla, sovellettaisiin rikoslaissa säädettyä rikosoikeudellista virkavastuuta silloinkin, kun tehtävä on tehty muutoin kuin virkasuhteessa.

RAY:n voittovaroja suomalaiseen hyvinvointiin 367,5 miljoonaa euroa

Valtioneuvosto jakoi yleisistunnossaan 3. helmikuuta RAY:n voittovaroista avustuksia sosiaali- ja terveysjärjestöille 268,2 miljoonaa euroa.  Lisäksi Valtiokonttorille osoitetaan kuluvana vuonna 99,3 miljoonaa euroa sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteensä suomalaiseen hyvinvointiin ohjataan 367,5 miljoonaa euroa.

Valtioneuvosto jakoi raha-automaattiavustuksia 781 sosiaali- ja terveysjärjestölle 1 587 kohteeseen yhteensä 268,2 miljoonaa euroa.

Painopisteitä rahoituksessa ovat lastensuojelu ja nuorisotyö, joita tuetaan 36 miljoonalla eurolla, vanhustyö (35 milj. euroa), mielenterveystyö (28 milj. euroa) ja päihdetyö (25 milj. euroa). Näiden painopisteiden lisäksi avustuksia on suunnattu muun muassa maahanmuuttajatyöhön (9 milj. euroa).

Väestöliitto sai mittavan uuden projektiavustuksen nettipohjaisen vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen vauvaikäisten lasten vanhemmille (Perhenetti 2011–2014). Tampereella, Turussa ja Helsingissä toimivien Senioripysäkkien avustaminen vakiinnutettiin osaksi vanhustyötä.

Avustukset jakautuvat Suomen kaikkiin maakuntiin ja 194 kuntaan. Suurimpia avustuksensaajia ovat merkittävät valtakunnalliset järjestöt kuten Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Mielenterveysseura ja Kehitysvammaliitto.

Valtioneuvosto teki vain vähäisiä muutoksia RAY:n joulukuussa julkistamaan avustusten jakoehdotukseen.

Vuodelle 2011 avustusta haki 1123 järjestöä yhteensä 2426 kohteeseen. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 422,9 miljoonaa euroa.

Diabeteksen hoitotulokset kohenivat 10 vuodessa

Neljännesmiljoonan diabeetikon hoitotulokset ovat nyt paremmat kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä selviää viime vuoden lopussa päättyneen diabetesohjelman loppukatsauksesta.

Erityisesti tablettihoitoa saavien, aikuistyypin diabetesta sairastavien verensokeritaso ja verenpaine ovat kohentuneet selvästi.

Sen sijaan nuoruustyypin diabeetikoilla verenpaine ja painoindeksi näyttävät nousseen.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) arvioi, että parantuneen hoidon ansiosta sydän- ja verisuonisairastavuus ja amputaatiot ovat vähentyneet selvästi.

Suomessa on silti yhä lähes 200 000 ihmistä, jotka sairastavat tietämättään aikuistyypin diabetesta. He ovat vailla hoitoa ja alttiita lisäsairauksille.

 

STT

Alzheimerin taudin riskigeenejä kartoittava maailmanlaajuinen yhteistyöprojekti on käynnistynyt

Alzheimerin taudin riskigeenien kartoitukseen tähtäävä maailmanlaajuinen yhteistyöprojekti ”International Genomics of Alzheimer’s Project (IGAP)” on aloittanut aktiivisen toimintansa. Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen neurologian tutkimusryhmä on osa yhteistyöhanketta.

Kyseessä on ainutlaatuinen yhteistyöprojekti Alzheimerin taudin geneettisen tutkimuksen osalta, jossa yhdistyvät alan keskeisten tutkimusryhmien osaaminen sekä potilasaineistot Euroopasta, Yhdysvalloista, sekä Kanadasta. Projektilla on käytössään noin 60 000 Alzheimerin tautipotilaan sekä kontrollihenkilön aineisto. Tämä mahdollistaa geenimuutosten, joilla on alhainen riskivaikutus, paikantamisen perimässä.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava monitekijäinen sairaus, jonka kansanterveydellinen sekä kansantaloudellinen merkitys tulee entisestään kasvamaan väestön ikääntymisen myötä. Täten geenitaustan tunteminen on ensiarvoisen tärkeää etsittäessä keinoja sairauden ennaltaehkäisemiseksi sekä uusien hoitojen kehittämiseksi.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen neurologian tutkimusryhmä on aikaisemmin osallistunut aktiivisesti yleiseurooppalaiseen Alzheimerin taudin riskigeenien tutkimusyhteistyöhön, jonka tuloksena on löydetty uusia taudille altistavia riskigeenejä. Nyt käynnistyvä kartoitusprojekti on luontainen jatkumo vielä löytämättömien Alzheimerin taudin riskigeenien tunnistamiseksi.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto

Vanhemman ihmisen muisti voi olla kiinni vatsan ympärysmitasta | Ohjelmaopas | yle.fi

RSS

Tiedeuutiset

Vanhemman ihmisen muisti voi olla kiinni vatsan ympärysmitasta

(02.02.2011 klo 22.01)

Vanhemmiten laajentunut vyötärönympärys, korkea verenpaine ja veren korkeat rasva-arvot ovat yhteydessä muistin heikkenemiseen, kertoo juuri ilmestynyt ranskalaistutkimus. Tulokset julkaisee uusin Neurology-lehti.
Yleensä ottaenkin ns. metabolinen oireyhtymä, eli edellisten lisäksi kohonnut verensokeri ja matala hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin arvo, vaikuttavat muistiin. Ihmisellä sanotaan olevan metabolinen oireyhtymä eli MBO, jos ainakin kolme aiemmista oireista esiintyy.

Kolmesta ranskalaiskaupungista tutkittiin yhteensä 7087 henkilöä, jotka olivat vähintään 65-vuotiaita. Heistä kuudellatoista prosentilla todettiin MBO. Tutkituille tehtiin muistitestejä kahden ja neljän vuoden välein. Testit mittasivat niin muistiin palauttamista, näkömuistia kuin sanasujuvuuttakin.

Muistiin palauttamisessa henkilöt, joilla oli MBO, pärjäsivät 20 prosenttia huonommin. Visuaalisen muistin osalta tulokset olivat 13 prosenttia huonommat. Erityisesti veren kohonneet rasva-arvot ja alhainen hyvä kolesteroli olivat yhteydessä muistitesteihin. Diabetes taas vaikutti erityisesti näkötestiin ja sanasujuvuuteen.

Tutkimuksessa mukana ollut lääketieteen tohtori Christelle Raffaitin, (French National Institute of Health Research, Bordeaux), toivoo, että tutkimus tuo lisävalaistusta siihen, miten MBO ja siinä vielä yksilölliset erityispiirteet, vaikuttavat kongitiivisiin toimintoihin. "Metabolisen oireyhtymän hoito voi hidastaa ikääntymiseen liittyvää muistin heikentymistä tai lykätä dementian puhkeamista", Raffaitin sanoo.

( Yle tiede, Neurology)

Aerobinen liikunta suurentaa muistin toimintaan vaikuttavia aivoalueita | Ohjelmaopas | yle.fi

RSS

Tiedeuutiset

Aerobinen liikunta suurentaa muistin toimintaan vaikuttavia aivoalueita

(01.02.2011 klo 20.01)

Vanhemmat ihmiset voivat torjua muistin heikentymistä liikunnalla, osoittaa Yhdysvalloissa tehty koe. 40 minuutin reipas kävely kolme kertaa viikossa kasvatti muistin kannalta oleellisen hippokampus-tumakkeiden kokoa parilla prosentilla vuodessa, kun vertailuryhmässä olleiden venyttelyä saman ajan harjoittaneiden ihmisten hippokampusten koko pieneni samaan aikaan runsaalla prosentilla. Lisäksi liikuntaa harrastaneiden tulokset muistikokeissa paranivat vuoden aikana.
Kokeeseen osallistui 120 vanhempaa ihmistä, jotka eivät aiemmin liikuntaa harrastaneet. Älyllisesti he olivat hyväkuntoisia, kenelläkään ei ollut dementiaa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, kävelyryhmään ja venyttelyryhmään. Harjoituksia oli molemmissa ryhmissä 40 minuutin ajan kolme kertaa viikossa.

Koehenkilöiden aivot kuvattiin funktionaalisella magneettikuvauksella fMRI:llä kolme kertaa: ennen kokeen alkua, kuuden kuukauden kuluttua ja kolmannen kerran vuoden päästä. Samoin heille tehtiin kolme kertaa muistikoe, jossa testattiin avaruudellisen muistin toimintaa. Lisäksi mitattiin aivojen toimintaan liittyviä biokemiallisia indikaattoreita kuten oppimiseen ja muistin toimintaan liittyvää BDNF-yhdistettä.

Hippokampukset ovat molemmin puolin päätä sijaitsevat pienehköt tumakkeet, joiden tiedetään osallistuvan muistijälkien muodostumiseen. Esimerkiksi Alzheimerin taudille on tyypillistä hippokampusten surkastuminen mutta ne kutistuvat todennäköisesti normaalistikin vanhuudessa.

Venyttelyryhmässä olleiden hippokampukset pienenivät vuoden aikana 1,4% ja 1,43%, mikä edustanee normaalia muutosta koehenkilöiden ikäisillä. Liikuntaryhmässä hippokampukset kuitenkin suurenivat, 2,1% ja 2,0% eli aerobisella liikunnalla pystyttiin hidastamaan niiden kutistumista. Myös muistikokeen tulokset paranivat liikuntaryhmäläisillä vuoden aikana verrattuna alkutilanteeseen ja BDNF-yhdisteen määrä kasvoi. Se oli suhteessa hippokampusten koon kasvuun.

(PNAS 1.2.)

via ohjelmaopas.yle.fi

Kaipaako aivotoimintasi tehostusta? Syö näitä!

http://www.iltasanomat.fi/terveys/Kaipaako%20aivotoimintasi%20tehostusta%20Sy...!/art-1288366196748.html

Sokerikahvi parantaa muistia -   Mediuutiset

via mediuutiset.fi

Asiantuntija: Lääkkeet jäävät usein syömättä

Pitkäaikaissairaista alle puolet syö lääkkeensä säännöllisesti.

http://www.iltalehti.fi/terveys/2010111912727225_tr.shtml

Liukastuminen maksaa keskimin 6000 euroa | Kauppalehti.fi

Liukastuminen maksaa keskimäärin 6000 euroa

Perjantai 04.02.2011 klo 07:22   

KUVA: EERO LIESIMAA/IL


Joka kolmas suomalainen liukastuu talvisaikaan.
Kaatumisista aiheutuu vuosittain yli puolen miljardin euron kustannukset, kun mukaan lasketaan sairaanhoitokulut sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetykset.
Laskelmat perustuvat Työterveyslaitoksen tutkimuksiin.
Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan, ja kaatumisten takia sairaalahoitoon hakeutuu jopa 50 000 suomalaista vuosittain.
Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös lähes kolmannes kaikista ilmoitetuista työtapaturmista.

via kauppalehti.fi

Elämäntapamuutokset estävät myös perinnöllisen diabeteksen puhkeamisen -  Uutisarkisto -  Mediuutiset

via mediuutiset.fi

Ministeri Risikko: Muistisairauksia yhä useammalla - Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisältöteksti

Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan muistisairaudet yleistyvät huomattavasti väestön ikärakenteen muuttuessa.

"Maassamme on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Muistisairauksia on myös työikäisillä, arvioiden mukaan etenevä muistisairaus on 7 000-10 000 työikäisellä suomalaisella. Vuosittain yli 13 000 ihmistä sairastuu muistisairauteen," totesi peruspalveluministeri Paula Risikko muistisairauksia käsittelevässä seminaarissa Seinäjoella 20. syyskuuta.

Ministeri Risikon mukaan muistisairaudet ovat siis merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan entisestään parantaa.

"Olemme jo tehneet työtä muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Muistisairauksien hoitoon on tehty Käypä hoito -suositus ja Alzheimer-tutkimusseuralla on oma asiantuntijasuosituksensa hoitoketjun sujuvoittamiseksi. Lisäksi ikäihmisten hoidolle on laatusuositukset ja sitä täydentää THL:n opas laadukkaille dementiapalveluille."

Ministeri Risikon mielestä Suomeen tarvitaan kansallinen muistiohjelma, jotta muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tarvitsema tuki ja palvelut voidaan turvata.

"Sosiaali- ja terveysministeriö alkaa valmistella muistiohjelmaa. Valmiudet kansallisen muistiohjelman laatimiselle ovat Suomessa hyvät, koska käytettävissä on niin laatu- kuin asiantuntijasuosituksiakin sekä vaikuttaviksi arvioituja toimintamalleja. Haasteena on nyt näiden suositusten ja toimintamallien maksimaalinen hyödyntäminen, koordinoitu toimeenpano sekä hyvien käytäntöjen systemaattinen levittäminen."

Ministeri Risikon mukaan muistiohjelman valmistelun taustalla on myös Euroopan parlamentin joulukuussa 2008 hyväksymä kannanotto, jossa nostettiin esiin kansallisten muistiohjelmien tarve.

"Kansallinen muistiohjelma on tällä hetkellä useissa Euroopan maissa kuten Englannissa, Hollannissa, Norjassa ja Ranskassa ja valmisteilla mm. Ruotsissa ja Tanskassa. Ohjelmat kattavat niin sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön toiminnan edistämistä kuin koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintojen suuntaamistakin."

Ministeri Risikon mukaan Suomen ohjelmassa on erityisesti otettava tarkasteluun muistisairaan ihmisen koko hoitoketju, sen toimivuus ja laatu.
"Henkilöstön osaaminen ja johtaminen ovat erityisen tärkeät katkeamattoman ketjun laadun ja vaikuttavuuden varmistajia", Risikko sanoi.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen, p. (09) 160 74135
erityisavustaja Anna Manner-Raappana, p. (09) 160 74157

 

via stm.fi

Annosjakelu laajenee tasaisesti -  Uutisarkisto -  Mediuutiset

via mediuutiset.fi

Muistisairaudet lisääntyvät

Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa jo yli 120 000, Lähde Muistiliitto

Apuvälineitä tarvitaan voidaksemme taata riittävä hoito sairastuneille.