TUTKIMUS JA KEHITYS
Kati Haapakoski, 4.4.2011, 13:34
Uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä löytyi
Tuoreessa tutkimuksessa on löydetty kaksi uutta Alzheimerin taudin riskigeeniä, ABCA7 ja MS4A. Tutkimus on julkaistu Nature Genetics -tiedelehdessä.
Kyseisissä geeneissä havaitut geneettiset muutokset vaikuttivat merkittävästi riskiin sairastua Alzheimerin tautiin. Tutkimus toteutettiin 20 000 Alzheimerin tautipotilaan ja 40 000 kontrollihenkilön aineistossa, joka on peräisin sekä Euroopasta että Yhdysvalloista.
Lisäksi tutkimuksessa pystyttiin varmentamaan muissa tutkimuksissa löydettyjen CR1-, BIN1-, CD33-, CD2AP- sekä EPHA1-geenien merkittävä geneettinen rooli Alzheimerin taudissa.
Edellä mainitut geenit yhdessä jo aikaisemmin löydettyjen APOE-, CLU- ja PICALM- geenien kanssa ovat keskeisimpiä Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Näiden geenien biologinen rooli liittyy keskeisesti lipidimetaboliaan, immuunisysteemiin, sekä proteiinien kuljetukseen solukalvolta solun sisälle. Nämä tiedot osaltaan edesauttavat toiminnallisten jatkotutkimusten suunnittelua ja kohdentamista tautimekanismien selvittämiseksi Alzheimerin taudissa.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia Alzheimerin taudin uusien riskigeenien geneettinen ja toiminnallinen karakterisointi, Itä-Suomen yliopiston rahoittamaa Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat -kärkihanketta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan rahoittamaa tutkimushanketta.
tiistai 5. huhtikuuta 2011
Uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä löytyi - Uutisarkisto - ;Mediuutiset
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Muistisairaiden määrä kasvaa laitoshoidossa - Uutisarkisto - Mediuutiset
MUISTI KATOAA
Erpo Pakkala, 22.3.2011, 10:05
Muistisairaiden määrä kasvaa laitoshoidossa
Neljännes noin 36 000 sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluissa, palveluasumisessa ja säännöllisessä kotihoidossa olevista asiakkaista sairastaa jotakin muistisairautta, selviää THL:n vuoden 2009 tilastoraportista.
Eniten muistisairaita on terveyskeskusten vuodeosastoilla. Siellä muistisairaus on diagnosoitu yli puolella potilaista.
Vähiten muistisairaita asiakkaita on erikoissairaanhoidon laitoshoidossa.
Vuosituhannen alusta muistisairaiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt yli 10 000 asiakkaalla. Erityisesti vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa olevien muistisairaiden asiakkaiden osuudet ovat kasvaneet 2000-luvun aikana. Suhteellisesti eniten muistisairaita asiakkaita on koko 2000-luvun ollut kuitenkin terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Suurin osa muistisairaista on naisia
Muistisairaista asiakkaista suurin osa eli lähes kolme neljäsosaa on naisia. Erityisesti tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien iäkkäimmän asukasryhmän naisista suurella osalla on diagnosoitu jokin muistia heikentävä sairaus.
Muistisairaiden asiakkaiden määrissä oli hieman alueellisia eroja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan sisältävien palvelujen piirissä (vanhainkoti, tehostettu palveluasuminen ja terveyskeskusten pitkäaikaishoito) oli Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Päijät-Hämeessä yli 60 muistisairasta asiakasta tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti. Itä-Uudellamaalla tämä luku oli alle 50.
tiistai 22. maaliskuuta 2011
Texas among states with highest unpaid Alzheimers caregiver contributions | Lubbock Online | Lubbock Avalanche-Journal
AVALANCHE-JOURNALThere are more than 1.2 million Alzheimer’s and dementia caregivers in the state. In 2010, these caregivers provided 1.38 million hours of unpaid care valued at nearly $16.5 billion, according to a study released this week by the Alzheimer’s Association.
Only eight other states in the nation have unpaid caregiver contributions exceeding $6 billion.
Stephani Stoke, Alzheimer’s Association area director, said these caregivers are primarily family members and friends of those with Alzheimer’s, as well as health care workers who volunteer their time. The cause is likely the economic downturn coupled with the high prices of care from nursing homes and home health care providers. But this high number of unpaid care givers has negative effects of its own as well.
Stoke explained that often these caregivers have to leave their full time jobs to focus on care giving, bringing financial strain now from a different source. They also endure the emotional stress that comes with the constant responsibility.
Stoke said these caregivers often take care of patients in the early stages of the disease.
“With the early stages of Alzheimer’s, many people do not qualify for a nursing home,” she explained.
The study also showed that Alzheimer’s strains the economy by placing a larger burden on Medicaid. The average per-person Medicaid payments for beneficiaries 65 and older with Alzheimer’s and other dementias are nine times higher than Medicaid payments for those without the disease.
Currently, Medicaid costs are $37 billion and they’re expected to increase by almost 400 percent by 2050.
Study authors said they feared the Alzheimer’s crisis would only further strain already struggling state budgets.
An estimated 5.4 million Americans are living with Alzheimer’s, a disease in which the brain cells degenerate and die, causing declines in memory and mental function. Of those, 340,000 live in Texas.
“People are living longer, so we’re seeing an increase,” Stokes said.
While there is currently no cure for Alzheimer’s or a specific prevention, there are medications that can help improve the quality of life for an Alzheimer’s patients. These medications work for a time and can help improve brain function.
Stoke said the best thing you can do for an Alzheimer’s patient is catch the disease early, so they can begin receiving treatment as soon as possible. Look for early warning signs, she suggested.
“Don’t dismiss them as ‘Oh that’s just Mom’,” she said.
Early detection and treatment can help improve the quality of life for the patient and their loved ones.
“It doesn’t just affect one person,” she said.
To comment on this story:
kellie.bramlet@lubbockonline.com • 766-8754
james.ricketts@lubbockonline.com • 766-8701
Source: Alzheimer’s Association
2011 Facts and Figures.
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Monilla vanhuksilla yli kymmenen lääkettä - Uutisarkisto - Mediuutiset
VÄITÖS
Mari Heikkilä, 16.3.2011, 12:44
Monilla vanhuksilla yli kymmenen lääkettä
Joka neljäs iäkkäistä käyttää vähintään kymmentä lääkettä, osoittaa proviisori Johanna Jyrkän väitöstutkimus.
Väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden lääkitysmäärät eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on hieman vähentynyt. Sen sijaan verenkiertolääkkeiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden käyttö on lisääntynyt.
Monilääkityt iäkkäät käyttivät keskimäärin kolmea eri lääkettä yhtä sairautta kohden. Yksittäisistä sairauksista hengityselinten sairaudet, sydänsairaudet, diabetes, masennus ja kipu olivat yhteydessä monilääkitykseen. Sen lisäksi korkea ikä, naissukupuoli ja huono itsearvioitu terveys ennustivat kymmenen tai useamman lääkkeen käyttöä.
Kotona asuvat käyttivät keskimäärin seitsemää ja laitoshoidossa olevat kymmentä lääkettä.
Monilääkityksen havaittiin kasaantuvan ikääntyneille, joilla oli ongelmia yleisen terveydentilan, ravitsemuksen, toimintakyvyn ja kognition kanssa. Tutkimus osoitti myös kuolleisuuden olevan runsasta kymmentä tai useampaa lääkettä käyttävien keskuudessa.
Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta säännöllisten, moniammatillisena yhteistyönä tehtävien lääkitysarviointien sisällyttämisestä kiinteäksi osaksi iäkkäiden hoitoa.
Jyrkän väitöskirja Drug use and polypharmacy in elderly persons tarkastetaan 19.3. Itä-Suomen yliopistossa.
torstai 10. maaliskuuta 2011
Vanhusten monilääkityksessä ongelmia - Uutisarkisto -Mediuutiset
VANHUUS
Ilkka Jauhiainen, 9.3.2011, 10:05
Vanhusten monilääkityksessä ongelmia
Joka neljäs iäkkäistä käyttää vähintään kymmentä lääkettä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Proviisori Johanna Jyrkän epidemiologisessa tutkimuksessa selvitettiin lääkehoidossa ja monilääkityksessä tapahtuneita muutoksia vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana 75 vuotta täyttäneillä kuopiolaisilla.Johanna Jyrkkä
Väitös on nimeltään Drug use and polypharmacy in elderly persons. Se tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
Lääkemäärän kasvu
tasoittunut
Väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden käyttämien lääkkeiden lukumäärät eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Lääkemäärän sijaan huomio pitäisikin jatkossa kohdistaa lääkityksen sisältöön ja laatuun. Iäkkäille tulisi luoda omat hoitosuositukset terveydenhuollon käyttöön.
Tutkimusaikana verenkiertolääkkeiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden käyttö lisääntyi, kun taas hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytön havaittiin vähentyneen hieman. Kotona asuvat käyttivät keskimäärin seitsemää ja laitoshoidossa olevat kymmentä lääkettä.
Monilääkityille kasaantuu
terveysongelmia
Tutkimus osoitti lääkemäärän ja diagnosoitujen sairauksien välillä vallitsevan epätasapainon. Monilääkityt iäkkäät käyttivät keskimäärin kolmea eri lääkettä yhtä sairautta kohden. Yksittäisistä sairauksista hengityselinten sairaudet, sydänsairaudet, diabetes, masennus ja kipu olivat yhteydessä monilääkitykseen. Sen lisäksi korkea ikä, naissukupuoli ja huono itsearvioitu terveys ennustivat kymmenen tai useamman lääkkeen käyttöä.
Monilääkityksen havaittiin kasaantuvan ikääntyneille, joilla oli ongelmia yleisen terveydentilan, ravitsemuksen, toimintakyvyn ja kognition kanssa. Tutkimus osoitti myös kuolleisuuden olevan runsasta kymmentä tai useampaa lääkettä käyttävien keskuudessa.
Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta säännöllisten, moniammatillisena yhteistyönä tehtävien lääkitysarviointien sisällyttämisestä kiinteäksi osaksi iäkkäiden hoitoa.
Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa toimivassa Geriatrisen hoidon tutkimuskeskuksessa.
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Text And Email Alerts Welcomed By Older Patients - British Psychological Society
Text And Email Alerts Welcomed By Older Patients - British Psychological Society
Main Category: IT / Internet / E-mail
Also Included In: Seniors / Aging
Article Date: 25 Jul 2010 - 0:00 PDT
Text and email alerts could help older patients remember appointments and medication instructions, ultimately reducing NHS costs and potentially improving their own recovery.This is one of the findings from post-graduate researcher, Lyndsay Hughes, from the University of Hertfordshire, who presented her research on Wednesday 21st July at the British Psychological Society's Psychology Postgraduate Affairs Group conference at Sheffield Hallam University.
The study investigated ownership and use of email and mobile phone technologies in a sample of 112 patients with rheumatoid arthritis who were attending NHS clinics.
From this sample 73% of older patients had an email address and 93% owned a mobile phone. Those in the eldest category (over 65) also reported a high use of mobile phones with more than 63% stating they were "confident" at reading texts.
Almost half of those who had an email address or mobile phone said that they would like an email/text reminder for appointments. A quarter of patients who had access to these technologies said they would like an email/text medication reminder.
Lyndsay explained: "This shows that older patients with rheumatoid arthritis access emails and texts regularly and would like text or email reminders for appointments and medication use.
Even in the oldest age category of over 65's email and text reminders may be a useful means of increasing clinic attendance and medication adherence. As low attendance and adherence is associated with disease progression, these outcomes will not only improve patients health they could reduce NHS Costs."
For the full conference programme please visit the Psypag website.
Source:
British Psychological Society
perjantai 25. helmikuuta 2011
Työ- ja elinkeinoministeriö - Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta
11.1.2011Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta
Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho kirjoittaa HS:n 7. tammikuuta ilmestyneessä vieraskynässä, että tulevaisuuden ikäihmiset tahtovat valita palvelunsa itse eivätkä halua olla viranomaisten päätösten kohteita.
Vanhusten osuus väestöstä kasvaa Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan vuoteen 2040 mennessä kaksinkertaistuvan noin 1,5 miljoonaan. Yli 80-vuotiaiden määrä taas kasvaa vuoteen 2020 mennessä 235000:sta 275000:een ja vuoteen 2030 mennessä jopa yli 420000:een.
Vanhuus ei ole sairaus, mutta vanhakin ihminen sairastuu. Vaikka 65-84-vuotiaiden toimintakyky on 20 viime vuoden aikana selvästi parantunut, muistisairauksista on tulossa merkittävin syy runsaan hoivan tarpeeseen. Keskuudessamme elää yli 95000 vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavaa ihmistä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä on yli 130000, joista lähes puolet on täyttänyt 85 vuotta.
Palvelujärjestelmän kehittämisessä on nykyisin johtoajatuksena laitoshoidon purkaminen. Tavoitteena on, että vanhenemme kotonamme. Jos ihminen ei pysty asumaan kotona, hän siirtyy kodinomaiseen palvelutaloon tai hoivakotiin.
Ympärivuorokautiseen hoivaan perustuvan eli tehostetun palveluasumisen määrä on 2000-luvulla kasvanut. Tätä nykyä paikkoja on noin 25000. Tosin terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien pitkäaikaispaikkojen määrä on edelleen suurin piirtein sama kuin ennen.
Laitoshoidon purku-urakka on mittava. Tehostetun palveluasumisen paikkojen kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä maksaisi noin kolme miljardia euroa - ja silloinkin paikkoja olisi tarjolla vain alle 40 prosentille muistisairaista.
Vanhuspalvelut kohtaavat tulevaisuudessa täysin uudentyyppisen haasteen. 2020- tai 2030-lukujen seniorikansalaiset ovat aiempaa vauraampia ja paremmin koulutettuja. Toisin kuin vanhempansa ja isovanhempansa he eivät ole joutuneet tyytymään vähään. Heillä on käsitys hyvistä palveluista, tietoisuus kuluttajan asemasta ja kyky hankkia palveluja tuttuun tapaan: internetistä.
Tulevaisuuden ikäihmiset haluavat tehdä valintoja itse eivätkä olla viranomaisten palvelupäätösten kohteita.
Järjestöt ja yritykset tuottavat Suomessa jo yli 55 prosenttia vanhusten palveluasumisesta. Hankinnat perustuvat kilpailutukseen.
Kilpailutusten hallinnan ja hyödyntämisen on havaittu tuottavan ongelmia sekä palveluiden hankkijoille että tuottajille. Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän silmiinpistävin ero Ruotsiin, Tanskaan ja joihinkin muihin Länsi-Euroopan maihin onkin järjestelmä- ja viranomaislähtöisyys.
Pohjoismaista Tanska on vienyt pisimmälle palvelujärjestelmän, joka perustuu vanhusten itsemääräämisoikeuteen, omaan valintaan ja kansalaisvaikuttamiseen. Se on yli 20 vuoden kuluessa kehittynyt toimintamalli, jonka keskeiset sisällöt on määritelty lainsäädännössä.
Ruotsissa tuli vuoden 2009 alussa voimaan laki eräiden sosiaalipalvelujen vapaasta valinnasta. Valinnanvapaus oli jo sitä ennen ollut pitkään käytössä useissa kunnissa niiden oman päätöksen perusteella, joten järjestelmästä on ehtinyt kertyä runsaasti kokemuksia.
Ruotsalaisessa mallissa palveluntuottajan on pystyttävä tuottamaan kunnan määrittelemä laatutaso tietyllä enimmäishinnalla. Palveluseteleitä ei käytetä, vaan kunta maksaa palvelun hinnan suoraan tuottajalle. Vapaa valinta on selvästi vahvistanut pienten palveluntuottajien asemaa markkinoilla ja siten monipuolistanut tuotantotapoja.
Vapaan valinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa myös Suomessa. Valmisteluja on jo tehty muuttamalla lainsäädäntöä.
Vuoden 2009 kesällä tuli voimaan laki palveluseteleistä, joita käyttämällä vanhus valitsee kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta mieleisensä. Tämän vuoden alussa taas uudistui kotikunta- ja sosiaalihuoltolaki, joka antaa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa pitkäaikaishoidossa oleville mahdollisuuden muuttaa toiseen kuntaan lähelle sukulaisiaan; aiempi kotikunta vastaa kustannuksista.
Lisäksi vuoden 2014 alussa tulee voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka perusteella kansalainen voi valita vapaasti koko maasta sen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan.
Vapaan valinnan käyttöönotto vaatii valmiuksia myös asiakkailta. Vuosikymmenien kuluessa muodostuneelle järjestelmälle asiakaslähtöisyys on edelleen uusi ajattelutapa.
Kuluttajanäkökulmaa palveluasumisessa selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on käynyt läpi muun muassa Kuluttajaviraston tekemiä selvityksiä. Ne ovat osoittaneet, että palveluasumista hakeva tai hänen omaisensa ei pysty millään tavoin vertailemaan palveluja ja niiden hintoja keskenään.
Selvitysten mukaan esimerkiksi palvelumaksu saattoi vaihdella 25 eurosta 500 euroon ja lääkehuolto 40 eurosta kuukaudessa 41 euroon tunnissa.
Ratkaisu ongelmaan on palvelujen ja niiden hinnoitteluperusteiden selvä ja yhdenmukainen määrittely. Se vaatii viranomaisten ja palvelujen tuottajien sekä kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja sitoutumista.
Lisäksi tarvitaan asiakasneuvontaa ja tiedotusta kuluttajan oikeuksista. Vanhuspalveluita täytyy myös voida ostaa valtakunnallisen sähköisen palvelun kautta. Kun olemme tottuneet hankkimaan elokuva-, juna- ja lentolippumme internetistä, voisimme hyvin hyödyntää sitä myös kotipalvelun hankinnassa.