11.1.2011Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta
Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho kirjoittaa HS:n 7. tammikuuta ilmestyneessä vieraskynässä, että tulevaisuuden ikäihmiset tahtovat valita palvelunsa itse eivätkä halua olla viranomaisten päätösten kohteita.
Vanhusten osuus väestöstä kasvaa Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan vuoteen 2040 mennessä kaksinkertaistuvan noin 1,5 miljoonaan. Yli 80-vuotiaiden määrä taas kasvaa vuoteen 2020 mennessä 235000:sta 275000:een ja vuoteen 2030 mennessä jopa yli 420000:een.
Vanhuus ei ole sairaus, mutta vanhakin ihminen sairastuu. Vaikka 65-84-vuotiaiden toimintakyky on 20 viime vuoden aikana selvästi parantunut, muistisairauksista on tulossa merkittävin syy runsaan hoivan tarpeeseen. Keskuudessamme elää yli 95000 vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavaa ihmistä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä on yli 130000, joista lähes puolet on täyttänyt 85 vuotta.
Palvelujärjestelmän kehittämisessä on nykyisin johtoajatuksena laitoshoidon purkaminen. Tavoitteena on, että vanhenemme kotonamme. Jos ihminen ei pysty asumaan kotona, hän siirtyy kodinomaiseen palvelutaloon tai hoivakotiin.
Ympärivuorokautiseen hoivaan perustuvan eli tehostetun palveluasumisen määrä on 2000-luvulla kasvanut. Tätä nykyä paikkoja on noin 25000. Tosin terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien pitkäaikaispaikkojen määrä on edelleen suurin piirtein sama kuin ennen.
Laitoshoidon purku-urakka on mittava. Tehostetun palveluasumisen paikkojen kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä maksaisi noin kolme miljardia euroa - ja silloinkin paikkoja olisi tarjolla vain alle 40 prosentille muistisairaista.
Vanhuspalvelut kohtaavat tulevaisuudessa täysin uudentyyppisen haasteen. 2020- tai 2030-lukujen seniorikansalaiset ovat aiempaa vauraampia ja paremmin koulutettuja. Toisin kuin vanhempansa ja isovanhempansa he eivät ole joutuneet tyytymään vähään. Heillä on käsitys hyvistä palveluista, tietoisuus kuluttajan asemasta ja kyky hankkia palveluja tuttuun tapaan: internetistä.
Tulevaisuuden ikäihmiset haluavat tehdä valintoja itse eivätkä olla viranomaisten palvelupäätösten kohteita.
Järjestöt ja yritykset tuottavat Suomessa jo yli 55 prosenttia vanhusten palveluasumisesta. Hankinnat perustuvat kilpailutukseen.
Kilpailutusten hallinnan ja hyödyntämisen on havaittu tuottavan ongelmia sekä palveluiden hankkijoille että tuottajille. Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän silmiinpistävin ero Ruotsiin, Tanskaan ja joihinkin muihin Länsi-Euroopan maihin onkin järjestelmä- ja viranomaislähtöisyys.
Pohjoismaista Tanska on vienyt pisimmälle palvelujärjestelmän, joka perustuu vanhusten itsemääräämisoikeuteen, omaan valintaan ja kansalaisvaikuttamiseen. Se on yli 20 vuoden kuluessa kehittynyt toimintamalli, jonka keskeiset sisällöt on määritelty lainsäädännössä.
Ruotsissa tuli vuoden 2009 alussa voimaan laki eräiden sosiaalipalvelujen vapaasta valinnasta. Valinnanvapaus oli jo sitä ennen ollut pitkään käytössä useissa kunnissa niiden oman päätöksen perusteella, joten järjestelmästä on ehtinyt kertyä runsaasti kokemuksia.
Ruotsalaisessa mallissa palveluntuottajan on pystyttävä tuottamaan kunnan määrittelemä laatutaso tietyllä enimmäishinnalla. Palveluseteleitä ei käytetä, vaan kunta maksaa palvelun hinnan suoraan tuottajalle. Vapaa valinta on selvästi vahvistanut pienten palveluntuottajien asemaa markkinoilla ja siten monipuolistanut tuotantotapoja.
Vapaan valinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa myös Suomessa. Valmisteluja on jo tehty muuttamalla lainsäädäntöä.
Vuoden 2009 kesällä tuli voimaan laki palveluseteleistä, joita käyttämällä vanhus valitsee kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta mieleisensä. Tämän vuoden alussa taas uudistui kotikunta- ja sosiaalihuoltolaki, joka antaa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa pitkäaikaishoidossa oleville mahdollisuuden muuttaa toiseen kuntaan lähelle sukulaisiaan; aiempi kotikunta vastaa kustannuksista.
Lisäksi vuoden 2014 alussa tulee voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka perusteella kansalainen voi valita vapaasti koko maasta sen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan.
Vapaan valinnan käyttöönotto vaatii valmiuksia myös asiakkailta. Vuosikymmenien kuluessa muodostuneelle järjestelmälle asiakaslähtöisyys on edelleen uusi ajattelutapa.
Kuluttajanäkökulmaa palveluasumisessa selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on käynyt läpi muun muassa Kuluttajaviraston tekemiä selvityksiä. Ne ovat osoittaneet, että palveluasumista hakeva tai hänen omaisensa ei pysty millään tavoin vertailemaan palveluja ja niiden hintoja keskenään.
Selvitysten mukaan esimerkiksi palvelumaksu saattoi vaihdella 25 eurosta 500 euroon ja lääkehuolto 40 eurosta kuukaudessa 41 euroon tunnissa.
Ratkaisu ongelmaan on palvelujen ja niiden hinnoitteluperusteiden selvä ja yhdenmukainen määrittely. Se vaatii viranomaisten ja palvelujen tuottajien sekä kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja sitoutumista.
Lisäksi tarvitaan asiakasneuvontaa ja tiedotusta kuluttajan oikeuksista. Vanhuspalveluita täytyy myös voida ostaa valtakunnallisen sähköisen palvelun kautta. Kun olemme tottuneet hankkimaan elokuva-, juna- ja lentolippumme internetistä, voisimme hyvin hyödyntää sitä myös kotipalvelun hankinnassa.
perjantai 25. helmikuuta 2011
Työ- ja elinkeinoministeriö - Vanhuspalveluissa on lisättävä valinnanvapautta
maanantai 14. helmikuuta 2011
Inhimillinen hoiva on jokaisen oikeus!
120 000 muistisairauteen sairastunutta, 50 000 skitsofreniapotilasta ja 54 000
kärsii epilepsiasta.
pahentaa tilannetta ja nopeuttaa sairauden etenemistä. Kaupunkien ja kuntien säästötoimet
eivät paranna hoitoa, päin vastoin. Etähoiva avuksiEspoolainen hoivateknologian kehittäjä Muistin Oy on avannut automatisoidun etähoiva-palvelun ihmisille, joille lääkityksen ottaminen on hyvinvoinnin kannalta ehdotonta. "Palvelu helpottaa ikääntyvien kotona asumista, vähentää omaisten huolta ja kunnallisen kotihoidon työpaineita." Petteri Honkaniemi Muistin Oy;stä aloittaa.Puhelinjärjestelmä soittaa hoivasoiton ikääntyville ja lääkemuistutuksen tarvitseville. Jos puheluun ei reagoida tai hoivattava tarvitsee apua, lähettää järjestelmä hälytyksen omaiselle tai hoitoyksikköön. Hoivateknologian näkökulmasta, uutta on se että palvelu toimii kaikissa, niin matka- kuin kotipuhelimissa. "Palvelun aloittaminen on helppoa, ei tarvitse ostaa kalliita turvapuhelimia tai muita vempaimia. Se säästää selvää rahaa kunnallisella sektorilla" Honkaniemi kertoo. " Tutkimusten mukaan yli puolet vanhuksista ei osaa, eikä edes halua oppia käyttämään teknisiä apuvälineitä. Tavallista puhelinta osaa käyttää kaikki suomalaiset." Honkaniemi jatkaa.Vanhusten vaikea ongelma - yksinäisyysYksinäisyys sairastuttaa ikääntyvän yleisimmin masennukseen ja muihin psyykkisiin sairauksiin. Yksinäinen ikäihminen on ongelmiensa kanssa yksin. Kunnallisen kotihoidon työtaakkaan yksinäisyyden helpottaminen ei mahdu. Vanhusten yksinäisyyden helpottamiseen Muistin.fi palvelu tarjoaa hoivasoiton ja kaveripiiripalvelun. Kaveripiiri on ympärivuorokautinen puhelinkeskusteluryhmä ikääntyville. Ryhmästä saadaan seuraa ja apua yksinäisyyteen.
"Käytännössä Kaveripiiri on ikäihmisten chatti. Siellä voi keskustella anonyymisti tai reilusti omalla nimellä. Jos yksikin yksinäinen ihminen saa palvelusta helpotusta elämäänsä olemme onnistuneet.” Honkaniemi selvittää. Omainen kateissa"Usein kun dementoitunut äitini on lähtenyt kaupungille, hän soittaa ja kertoo olevansa eksyksissä. Keinot on vähissä, kun pitää arvailla, mistä äitiä pitäisi lähteä etsimään." Jaana Vuorinen Helsingistä kertoo. Lääkemuistutuksen, hoivasoiton ja kaveripiirin lisäksi Muistin-palvelut tarjoaa omaisen paikallistamisen. Paikallistaminen onnistuu, jos omaisella on matkapuhelin mukana. Palvelussa omaisen sijainti näytetään kartalla. Palvelukokonaisuudelle on haettu EU hyödyllisyysmalli.Muistin-palvelut toimivat osoitteeessa www.muistin.fi
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Suomessa on vuosi vuodelta enemmän yksinäisiä ihmisiä
Suomessa on vuosi vuodelta enemmän yksinäisiä ihmisiäJulkaistu 8.2.2011 10:23
Muokattu 8.2.2011 11:00
Helmikuun 14. päivä vietetään ystävänpäivää, mutta yhä useammalla ei ole ketään, jolle lähettää ystävänpäiväkorttia. Yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta Punaisen Ristin vapaaehtoiset näkevät erityisesti nuorten ja ikääntyneiden yksinäisyyden.– Yksinäisyys on usein sidoksissa elämäntilanteeseen. Nuoren kohdalla esim. paikkakunnan muutto opiskelun tai työn vuoksi aiheuttaa tilapäisiä yksinäisyyden kokemuksia. Ikäihmisillä puolestaan oman toimintakyvyn heikkeneminen, lasten asuminen eri paikkakunnalla ja ikätoverien luonnollinen poistuminen altistaa yksinäisyydelle, kertoo Punaisen Ristin kotimaan avun suunnittelija Anita Hartikka.
– Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät voivat ehkäistä tai lisätä yksinäisyyttä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen jättävät liian monia ulos sosiaalisista kontakteista ja yhteisöistä. Sekä työ- että harrastusmahdollisuuksista syrjään joutuvan ihmisen on vaikea yksin ponnistella ulos noidankehästä, jonka ääripäässä on täydellinen erakoituminen, Hartikka jatkaa.
– Ajallemme on ominaista myös kommunikaatiovaje. Palvelujen, asioinnin ja ystävyyssuhteiden siirtyminen nettiin jättää ihmisten välisen aidon kohtaamisen vähälle ja lisää yksinäisyyden kokemuksia.
– Punaisen Ristin vapaaehtoiset näkevät, miten nuoren yksinäisyys voi luoda perustaa pysyvämmälle syrjäytymiselle ja ikääntyneiden yksinäisyys heikentää heidän selviytymismahdollisuuksiaan.
Tänään on hyvä päivä ryhtyä ystäväksi
Ystävänpäivänä Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät eri puolilla Suomea yli sata tapahtumaa, joissa esitellään oman paikkakunnan ystävätoimintaa. Lisäksi eri puolilla Suomea käynnistyy kymmeniä uusia ystävätoiminnan kursseja, joissa osallistujat saavat perustietoa siitä, mitä vapaaehtoisuus ja ystävänä toimiminen tarkoittavat.Monet ystävänpäivän tapahtumista järjestetään yhteistyössä Punaisen Ristin yritysyhteistyökumppani Tapiolan kanssa. Tapiola on tukenut Punaisen Ristin ystävätoimintaa jo vuodesta 2006 alkaen.
Kaikilla ei ole elämäntilanteensa takia mahdollisuutta sitoutua vapaaehtoistyöhön, vaikka ystävätoiminta tuntuukin läheiseltä ja tärkeältä työltä. Uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta voi tukea myös taloudellisesti lahjoittamalla Punaisen Ristin Hyväpäivä-keräykseen osoitteessa www.lahjoita.fi tai soittamalla: 0600 15590 (9,93 €/puh. + pvm).
Ystävyyttä ympäri Suomea - katso ystävänpäivän tapahtumat
Tänään on hyvä päivä ryhtyä ystäväksi - tule mukaan toimintaan
Kuvaaja: Katja Lösönen
© Punainen Risti| Lailliset huomautukset | webmaster@redcross.fi
perjantai 11. helmikuuta 2011
Alihoidetut vanhukset :: Terveyskirjasto
Vanhojen ihmisten depressio jusein diagnosoimatta ja hoitamatta. Vaikeimpien depressioiden osuus vnee imy Lievempien sen sijaan kasvaa. Noin 15–20:n prosentin verran 65 vuotta ttistiehistrvioidaan sairastavan masennusta. Naisista noin 20–30 prosenttia on masentunut. Iktymiseen liittyvmahdollisuuksien vneminen, menetykset ja raihnaistuminen. Vaikeus sopeutua nin muutoksiin altistaa depressiolle.
Ruumiillinen sairastaminen ja yksinyys ovat merkittltistavia tekij. Oireena on tavallisesti apaattisuus. Ihmisen on vaikea selviytyittistoimista, erityisesti aamupovat alavireisiMieliala on masentunut, kiinnostus elkatoaa, mieli muuttuu yneeksi, itkuisuus ja pessimismi listyv Ihminen kokee itsensrvottomaksi, syyttja vttelee itse. Ajatuksissa vellovat toiveet kuolemasta. Hyvin usein ruumiilliset oireet peittt depression: kivut ja st, luulotautisuus, unihiruokahalun puute, laihtuminen ja vmys, alkoholismi.
Masentuneen vanhuksen hoito on usein vaativaa. Vanhus voi olla katkera, syyttelevtakertuva ja kuormittava. Vaikeasti depressiiviset ja itsemurha-alttiit vanhukset kuuluvat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Alzheimerin taudin hoito :: Terveyskirjasto
Vaikka parantavaa hoitoa Alzheimerin tautiin ei ole, potilasta voidaan aina hoitaa. Hn hyveen voidaan tehdaljonkin yhteisty hn ja omaisten sekerveyden- ja sosiaalihuollon eri osaajien vllVarsinaiset letieteelliset hoitomuodot ovat osa kokonaishoitoa.
Alzheimerin taudin hoidon keskeisiavoitteita on hidastaa tilan etenemista n pidentaikaa taudin lievemmaiheessa sekukea potilaan ja hn lisensutonomiaa ja pidentkotona asumisen aikaa.
Oleellista on myheissairauksien ja varhaisen laitoshoidon vaaratekijn hallinta p siirtlaitoshoidon ajankohtaa mysemmi tai vtlaitoshoito.
TKEMUISTAA Potilaan tilaan vaikuttavat myirikkeiden meke, ettunnistetaan kreita aiheuttavat tilanteet ja poistetaan tapaturmia aiheuttavia vaaroja. Lehoidon rinnalla korostuu lkeetoito.
Esimerkkejoimenpiteistjotka tukevat kotona selviytymistotsikko) Le: Koito, Alzheimerin tauti, taulukko T17 Yksilnen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma Kuntouttavat, selviytymista omatoimisuutta tukevat toimenpiteet varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta sopeutumisvalmennus aktiviteetti, terapiat yms. aktivoiva piminta Asianmukainen letieteellinen hoito kohdennettu lehoito kreiden hoito oheissairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijn (esimerkiksi pteiden ja epianmukaisen lityksen) poistaminen Oikea-aikaiset tukitoimet kotipalvelut kuljetuspalvelut lyhytaikainen tai jaksoittainen laitoshoito muut kunnalliset tukipalvelut (ateriapalvelu, turvapuhelin ym.) Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet lkeiden korvattavuus eleensaajan hoitotuki omaishoidon tuki Omaisen oikeudet ja tukeminen vertaistuki lomaoikeus Turvallisuutta lisratkaisut edunvalvonnan tarpeen arviointi ympsttokset Alzheimer-lkeiden kt;/h3>
Kun Alzheimer-diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lehoidon aloittamista. Ensisijaiseksi lkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) eststdonepesiili, galantamiini, rivastigmiini), joista on vankin nte muodostavat Alzheimerin taudin oireenmukaisen hoidon 1. divisioonan.
Jos kyseessn kohtalaisen vaikea tai vaikea Alzheimerin taudin aiheuttama dementia, voidaan hoito aloittaa myemantiinilla. Memantiinia kuitenkin useimmiten ket taudin edetessiseenhdessKE:n esten kanssa.
Onnistunut hoito vaikuttaa taudin lievaiheessa siten, ettairaudentila vakiintuu tai oireet etenevodotettua hitaammin. Keskivaikeassa vaiheessa lehoito auttaa toimintakyvyn symisessai kohentaa sita vaikeassa vaiheessa kreet helpottuvat. Hoitovastetta tulee seurata snsesti.
Alzheimerin taudin ja muiden etenevien muistisairauksien lehoidosta kerrotaan enemmseuraavissa luvuissa.
LAITOSHOITOON JOHTAVIA MERKITTIVAARATEKIJTOVAT SEURAAVAT:
- yksinasuminen
- kreet
- psyykkiset hit;/li>
- virtsanpidskyvytts (inkontinenssi)
- tasapaino- ja klyvaikeudet
- omaisen uupuminen
torstai 10. helmikuuta 2011
tiistai 8. helmikuuta 2011
Chocolate is as good for you as fruit | Metro.co.uk
Chocolate is 'as good for you as fruit'
It's the news those with a sweet tooth have been waiting for: nibbling on a chunk or two of dark chocolate is just as good for you as drinking a glass of fruit juice.
Dark chocolate contains cancer busting chemicals (Alamy)
Latest research – admittedly for a leading sweet manufacturer – claims chocolate contains more healthy plant compounds, gram-for-gram, than fruit juice.
It showed both dark chocolate and cocoa had more cancer-busting antioxidant activity and more flavanols than fruit.
Lead author Dr Debra Millar, at the Hershey Centre for Health and Nutrition, in Pennsylvania, wrote: ‘Natural cocoa powder and dark chocolate have significantly greater TF (total flavanol) values than the other fruit powders and juices tested, respectively.’
Comparisons were made between single servings of dark chocolate, cocoa, hot chocolate mix and fruit juices.
Antioxidants, which include flavanols, neutralise destructive molecules called free radicals and are believed to combat heart disease and cancer.
Registered nutritionist and TV consultant Dr Carina Norris supported some of the Hershey claims but warned the idea of chocolate being healthier than fruit was ‘too good to be true’.
She said: ‘There’s plenty of research showing cocoa is high in antioxidants and flavanols, which can help against heart disease and cancer.