perjantai 23. syyskuuta 2011

Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

VÄITÖKSET

Erpo Pakkala, 22.9.2011, 9:37

Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

Lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä on merkittävä riski sairastua Alzheimerin tautiin, jos heillä havaitaan positroniemissiotomografiassa (PET) amyloidiproteiinikertymiä aivokuorella.

LL Jaana Koivusen väitöstutkimuksessa 59 prosenttia lievästi muistihäiriöisistä sairastui Alzheimerin tautiin kahden vuoden seurannan aikana. Heillä tapahtumamuistissa ja toiminnanohjauksessa tapahtui selkeää heikentymistä.

Ei-sairastuneiden henkilöiden kohdalla sen sijaan ei heikentymistä juurikaan tapahtunut. Lähtötilanteessa ei eroja tapahtumamuistissa tai toiminnanohjauksessa ollut havaittavissa ryhmien välillä.

Merkittävää oli, että Alzheimerin tautiin sairastuneilla ei amyloidikertymä enää lähtötilanteen jälkeen kovinkaan paljon lisääntynyt. Sen sijaan osalla henkilöistä, jotka eivät sairastuneet, amyloidikertymä lisääntyi huomattavasti

Koivusen havainto vahvistaa olettamusta, että amyloidiproteiinin kertyminen aivokuorelle alkaa jo varhain, jopa useita vuosia ennen Alzheimerin taudin kliinisiä oireita. Tällä on merkitystä, jos uusilla lupaavilla lääkehoidoilla pystyttäisiin vaikuttamaan Alzheimerin taudin syntypatologiaan ja tätä kautta estämään taudin eteneminen.

PET-kuvantamista voisi käyttää enemmänkin

Koivunen havaitsi myös, että PIB-PET-tutkimus oli herkempi menetelmä lisääntyneen amyloidikertymän havaitsemisessa verrattuna aivoselkäydinnesteen amyloidimääritykseen, jota käytetään myös kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa.

PET-kuvantamista käytetään muistihäiriöiden diagnostiikassa sen hyödyistä huolimatta vain rajallisesti, mikä johtuu pitkälti tutkimusmenetelmän korkeasta hinnasta. PET-tutkimuksessa käytettävien isotooppimerkkiaineiden hajoamisaika on lyhyt ja niiden valmistamiseksi tarvittava kiihdytin on kallis. Erityisesti PIB-merkkiaineella tehty PET-kuvantaminen on tällä hetkellä pääsääntöisesti ainoastaan tutkimuskäytössä johtuen hiili-leimatun merkkiaineen lyhyestä hajoamisajasta.

– Kehitteillä on uusia pidemmän puoliintumisajan omaavia merkkiaineita, mikä mahdollistaa PET-tutkimusten laajemman käytön tulevaisuudessa, Koivunen sanoo.

Koivunen väittelee 23.9. 2011 Turun yliopistossa.

Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

VÄITÖKSET

Erpo Pakkala, 22.9.2011, 9:37

Lieväkin muistin heikentyminen ennustaa Alzheimeria

Lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä on merkittävä riski sairastua Alzheimerin tautiin, jos heillä havaitaan positroniemissiotomografiassa (PET) amyloidiproteiinikertymiä aivokuorella.

LL Jaana Koivusen väitöstutkimuksessa 59 prosenttia lievästi muistihäiriöisistä sairastui Alzheimerin tautiin kahden vuoden seurannan aikana. Heillä tapahtumamuistissa ja toiminnanohjauksessa tapahtui selkeää heikentymistä.

Ei-sairastuneiden henkilöiden kohdalla sen sijaan ei heikentymistä juurikaan tapahtunut. Lähtötilanteessa ei eroja tapahtumamuistissa tai toiminnanohjauksessa ollut havaittavissa ryhmien välillä.

Merkittävää oli, että Alzheimerin tautiin sairastuneilla ei amyloidikertymä enää lähtötilanteen jälkeen kovinkaan paljon lisääntynyt. Sen sijaan osalla henkilöistä, jotka eivät sairastuneet, amyloidikertymä lisääntyi huomattavasti

Koivusen havainto vahvistaa olettamusta, että amyloidiproteiinin kertyminen aivokuorelle alkaa jo varhain, jopa useita vuosia ennen Alzheimerin taudin kliinisiä oireita. Tällä on merkitystä, jos uusilla lupaavilla lääkehoidoilla pystyttäisiin vaikuttamaan Alzheimerin taudin syntypatologiaan ja tätä kautta estämään taudin eteneminen.

PET-kuvantamista voisi käyttää enemmänkin

Koivunen havaitsi myös, että PIB-PET-tutkimus oli herkempi menetelmä lisääntyneen amyloidikertymän havaitsemisessa verrattuna aivoselkäydinnesteen amyloidimääritykseen, jota käytetään myös kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa.

PET-kuvantamista käytetään muistihäiriöiden diagnostiikassa sen hyödyistä huolimatta vain rajallisesti, mikä johtuu pitkälti tutkimusmenetelmän korkeasta hinnasta. PET-tutkimuksessa käytettävien isotooppimerkkiaineiden hajoamisaika on lyhyt ja niiden valmistamiseksi tarvittava kiihdytin on kallis. Erityisesti PIB-merkkiaineella tehty PET-kuvantaminen on tällä hetkellä pääsääntöisesti ainoastaan tutkimuskäytössä johtuen hiili-leimatun merkkiaineen lyhyestä hajoamisajasta.

– Kehitteillä on uusia pidemmän puoliintumisajan omaavia merkkiaineita, mikä mahdollistaa PET-tutkimusten laajemman käytön tulevaisuudessa, Koivunen sanoo.

Koivunen väittelee 23.9. 2011 Turun yliopistossa.